Usein kysytyt kysymykset

Asiakirjat

  • Miten lataan asiakirjan?

    Asiakirjan lataus onnistuu kätevästi asiakirjat-osiosta. Valitse kategoria, johon liittyvän asiakirjan haluat ladata. Selaa kattavaa asiakirja-valikoimaa ja kun olet valinnut tarvitsemasi asiakirjan, paina asiakirjan kuvakkeesta. Asiakirja aukeaa ponnahdusikkunaan, jonka alalaidassa olevaa "lataa" -painiketta painamalla asiakirjan lataus alkaa automaattisesti. Voit myös etsiä relevantteja asiakirjoja sivuston "hae" -toiminnolla.

    Kaikki Laki24 -asiakirjat ovat valmiiksi muotoiltu Word-tiedostolle. Asiakirjan latauksen jälkeen pystyt itse muokkaamaan ja täydentämään asiakirjan kohtia. Asiakirja sisältää asiantuntijan Top 5 suositukset, joiden avulla saat asiakirjan helpommin täytettyä. Mikäli tarvitset lisätietoa asiakirjan tarkoituksesta, voit soittaa lakipuhelimeen ja asiantuntijamme neuvovat sinua asiakirjan laadinnassa.

    Lakipuhelin palvelee numerossa 0600 111 33.

  • Maksavatko asiakirjat?

    Laki24:n tarjoamat asiakirjat ovat ilmaisia. Voit ladata asiakirjoja jokaisesta kategoriasta omalle tietokoneellesi ilman sitoutumista. Asiakirjoja on mahdollista muokata omiin tarpeisiin ja käyttää myöhemmin.

    Kaikki Laki24-asiakirjat ovat Suomen Juristien laatimia. Ne ovat sisällöltään laadukkaita ja ulkoasultaan tyylikkäitä. Voit tutustua meihin tarkemmin osoitteessa www.suomenjuristit.fi.

  • Miksi asiakirjat ovat ilmaisia?

    Laki24:n kautta haluamme mahdollistaa lakipalvelujen saatavuuden kaikille nopealla, helpolla ja edullisella tavalla. Halumme olla edelläkävijöitä omalla alallamme ja pyrkimyksemme helpotta lakipalvelujen saatavuutta johtivat osaltaan siihen, että päätimme tarjota kattavan valikoiman arkea helpottavia asiakirjoja sekä yritysten että yksityishenkilöiden käyttöön.

    Asiakirjat ovat Suomen Juristien asiantuntijoiden huolellisesti laatimia asiakirjoja, jotka ovat suunnattu helposti saatavaksi ja täydennettäväksi. Asiakirjamalli on tarkkaan mietitty asiakkaan näkökulmasta juuri heille sopivaksi. Pohjia on kätevää ja yksinkertaista muokata itse Word-tiedostosta. Jokainen asiakirja sisältää asiantuntijan Top 5-vinkkiä asiakirjan laatimisen helpottamiseksi.

Artikkelit

  • Ovatko artikkelit uusia?

    Laki24 on aloittanut toimintansa jo vuonna 2014, jolloin ensimmäiset artikkelit on kirjoitettu. Artikkeleita syntyy asiantuntijoiden ja harjoittelijoiden toimesta kuukausittain. Laki24:n porukka pitää huolen siitä, että sivustoiltamme löytyvät artikkelit ovat päivitettyjä ja ajantasaisia. Otamme vastaan ideoita uusista aihealueista ja oikeudenaloista mielellämme! Laita sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@laki24.fi, mikäli toivot näkeväsi jotain uutta sivuillamme!

  • Montako artikkelia sivustoilla on?

    Laki24 sivustot tarjoavat yli 3200 ilmaista artikkelia käyttöösi yli 30 oikeudenalalta. Tämän lisäksi sivustomme tarjoavat yli 50 huolellisesti laadittua ja ilmaista asiakirjaa. Toivomme sivustojen herättävän oikeudellista keskustelua ja avun mahdollisiin ongelmiin. Laki on tarkoitettu jokaisen ymmärrettäväksi!

  • Kuka artikkelit on kirjoittanut?

    Artikkelit ovat Suomen Juristit Oy:n asiantuntijoiden ja harjoittelijoiden kirjoittamia.

    Laki24 sivustolta löydät 19 pääkategoriaa, jotka käsittelevät yksityishenkilön asioita oikeudellisesta näkökulmasta. Löydät siis vastauksia muun muassa perhe- ja perintöoikeudellisiin kysymyksiin, vero-oikeuden kiemuroihin ja siviiliprosessin hoitamiseen. Yrityksille löytyy puolestaan 13 yritysoikeuteen liittyvää pääkategoriaa, jotka auttavat erilaisissa oikeudellisissa ongelmissa, joihin voi törmätä esimerkiksi yritystä perustettaessa, johdettaessa tai myytäessä.

Asiakaspalvelu

  • Miten saan yhteyden asiakaspalveluun?

    Mikäli sinulla tulee kysyttävää liittyen Laki24-sivustoon, lakipuhelimeen, tai asiakirjoihin ja niiden lataukseen, voit olla asiakaspalveluumme yhteydessä laittamalla sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@laki24.fi. Vastaamme yhteydenottoihin nopeasti ja mielellämme!

  • Kuka vastaa yhteydenottoihin?

    Jos lähetät asiakaspalveluumme sähköpostia, vastaa yhteydenottoihin toimistomme sihteeri.

  • Kenelle sivustot on tarkoitettu?

    Laki24-sivusto on tarkoitettu jokaiselle. Sivusto tarjoaa selkokielellä artikkeleita jokaisesta oikeudenalasta. Lisäksi Suomen Juristien asiantuntijat kirjoittavat kuukausittain asiantuntija-artikkeleita, jotka tavoittavat kollegoita, professoreita, opiskelijoita, yrittäjiä ja työntekijöitä. Toivomme tarjoavamme jokaiselle lukijalle uusia oivalluksia heidän lukiessaan artikkeleitamme.

Lakipuhelin

  • Lakipuhelimen salassapitovelvollisuus?

    Lakipuhelimeen vastaa Suomen Juristit Oy:n lakimies, jonka tulee noudattaa Lakia luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista (715/2011) sekä toimia Asianajoliiton tapaohjeiden edellyttämällä tavalla. Lakimiehellä on täten ehdoton salassapitovelvollisuus puhelun aikana saaduista tiedoista, eikä tietoja voi luovuttaa kolmansille osapuolille. Mikäli lakipuhelimessa käyty keskustelu johtaa toimeksiantoon asiakkaan ja Suomen Juristit Oy:n välillä, varmistamme mahdolliset esteellisyydet sekä lakimiehen että Suomen Juristit Oy:n puolelta ennen toimeksiantosopimuksen allekirjoitusta. Toimeksiantosuhteen aikana noudatamme vastaavalla tavalla ehdotonta salassapitovelvollisuutta. Salassapitovelvollisuuden mahdollinen rikkominen on on säädetty Rikoslaissa rangaistavaksi teoksi. Voit siis huoletta soittaa lakipuhelimeen olla varma siitä, että asiasi käsitellään luotettavasti. Puheluja ei myöskään nauhoiteta ja / tai säilytetä.

  • Kuka vastaa lakipuhelimeen?

    Lakipuhelimeen vastaa aina Suomen Juristien asiantunteva lakimies. Voit luottaa siihen, että lakipuhelimessa sinua palvellaan asiallisesti ja asiantuntevasti.

  • Koska voin soittaa lakipuhelimeen?

    Suomen Juristit Oy:n ylläpitämä lakipuhelin palvelee yksityis- ja yritysasiakkaita joka päivä. Lakipuhelin on avoinna jokaisena viikonpäivänä klo 8-20 sekä viikonloppuisin klo 10-18. Lakipuhelin maksaa 2,95€/min + pvm.

Yleisimmät keskusteluaiheet

  • Vuokrasopimuksen irtisanominen?

    Asuinhuoneiston vuokrasopimuksen irtisanominen on tehtävä kirjallisesti. Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain, joka yleisemmin tunnetaan huoneenvuokralakina, 54 §:n 1 momentin mukaan vuokranantajan irtisanoessa vuokrasopimuksen, on vuokralaiselle annettava kirjallinen irtisanomisilmoitus, josta käy ilmi päättymisajankohta ja irtisanomisen peruste. Myös vuokralaisen on irtisanoessaan vuokrasopimuksen, toimitettava kirjallinen irtisanomisilmoitus vuokranantajalle tai sille, jolle vuokranantaja on antanut tehtäväksi periä vuokran. Vuokralaisen ei tavanomaisessa tilanteessa tarvitse erillistä perustetta vuokrasopimuksen irtisanomiseen, toisin kuin vuokranantaja. Jos muuta ei olla sovittu, irtisanomisaika on vuokralaisella yksi kuukausi ja vuokranantajan irtisanoessa 3 tai 6 kuukautta, jos vuokrasuhde on kestänyt yli vuoden. Irtisanominen ei aiheuta mitään muutoksia vuokrasuhteen osapuolten velvollisuuksiin, vaan se ainoastaan määrittää ajankohdan, jolloin sopimussuhde päättyy. Yllättävän yleinen virheluulo on, että vuokranantajan irtisanottua sopimuksen, vuokralaisella on oikeus milloin tahansa lähteä asunnosta ja lakata maksamasta vuokraa.

    Vuokranantaja tarvitsee perusteen sopimuksen irtisanomiseen ja perusteen tulee olla vuokrasuhteissa noudatettavan hyvä tavan mukainen. Nykyisessä huoneenvuokralaissa ei ole erikseen lueteltu hyväksyttävinä pidettäviä perusteita, mutta sellaisia ovat mm. huoneiston tarvitseminen omaan tai perheenjäsenen käyttöön, huoneiston myyminen tai sopimuksen ehtojen muuttaminen. Mikäli irtisanomisen peruste on esim. vuokran korottaminen tai muun sopimusehdon muutos ja vuokralainen katsoo, että vuokranantajan suorittaman irtisanomisen peruste ei ole hyväksyttävä ja vuokralainen haluaa jäädä asuntoon asumaan, voi hän huoneenvuokralain 56 §:n mukaan vaatia tuomioistuinta julistamaan irtisanominen tehottomaksi. Huoneenvuokralain 57 §:n mukaan vuokranantaja voi joutua korvaamaan vuokralaisen muuttokustannuksia ja uuden huoneiston hankkimisesta aiheutuneita kuluja sekä suorittaa enintään kolmen kuukauden vuokraa vastaava hyvitys huoneiston vaihtamisen aiheuttamasta haitasta, mikäli irtisanomista ei voida pitää vuokrasuhteessa noudatettavan hyvän tavan mukaisena.

    Vaikka määräaikaisena solmittu vuokrasopimus on lähtökohtaisesti ajateltu olevan sitova ja kestävän sovitun määräajan loppuun, myös se on mahdollista irtisanoa. Osapuoli, joka haluaa irtisanoa määräaikaisen vuokrasopimuksen, voi hakea tuomioistuimelta lupaa siihen. Huoneenvuokralain 55 §:ssä on lueteltu ne erityiset perusteet, joilla lupa irtisanomiseen voidaan myöntää. Huomioitavaa on, että lupa täytyy hakea ennen, kuin vuokrasopimus irtisanotaan.

  • Yksityinen pysäköinninvalvonta, parkkisakko?

    Niin sanottuja parkkisakkoja on kahta tyyppiä, pysäköintivirhemaksu ja pysäköinnin valvontamaksu. Pysäköintivirhemaksu on viranomaisen määräämä seuraamus virheellisestä pysäköinnistä. Poliisin ohella pysäköinninvalvonnasta voi huolehtia kunnallinen pysäköinninvalvonta. Tässä kirjoituksessa ei kuitenkaan käsitellä viranomaisten määräämiä pysäköintivirhemaksuja, vaan yksityisiä pysäköintivirhemaksuja. Lisäksi tarkastellaan hieman kysymystä siitä, pitääkö sellaisia yleensä maksaa vai ei. 

    Pysäköinnin valvontamaksussa on kysymys yksityisoikeudellisesta sopimussakosta. Pysäköinnin valvontamaksu, jonka on kirjoittanut jokin yksityinen parkkifirma, ei kuitenkaan tarkasti ottaen ole sakko, vaan juridisesti kysymys on sopimussuhteeseen perustuvasta sopimusrikkomuskorvauksesta. 

    Sopimusrikkomus edellyttää aina sopimuksen olemassaoloa. Sopimus voi syntyä muun muassa suullisesti, kirjallisesti tai konkludenttisesti eli hiljaisesti. Tyypillisesti maksullisten yksityisten parkkialueiden käyttö perustuu kirjallisen ja konkludenttisen sopimuksen yhdistelmään. Sopimusehdot ovat kirjattuna esimerkiksi parkkialueella olevaan kylttiin, johon on kirjoitettu pysäköinnin hinta ja muut ehdot sekä ehto, jonka mukaan ”pysäköimällä hyväksyt ehdot”. Siten auton pysäköivä tulee sopimussuhteeseen kyltin kirjoittajan kanssa. On kuitenkin huomattava, että sopimuksen tekijällä tulee olla kyky tehdä sopimuksia. Toisin kuin ihmiset, ajoneuvot eivät ole oikeussubjekteja, jotka pystyvät tekemään sopimuksia. 

    Pitääkö yksityinen pysäköinnin valvontamaksu maksaa?

    Tähän ei ole aivan yksiselitteistä vastausta, vaan vastaus riippuu monesta tekijästä. On kuitenkin selvää, että jos sopimusehdot ovat olleet riittävän selvästi näkyvissä ja ajoneuvon kuljettaja on niistä tietoisena pysäköinyt auton ja laiminlyönyt maksuvelvollisuutensa, valvontamaksu on syytä maksaa. Olethan tällöin rikkonut sopimusta. Jos ehdot taas eivät ole olleet havaittavissa, tai jos on epäselvyyttä, kuka ajoneuvoa on kuljettanut, valvontamaksun kohdistaminen oikealle henkilölle voi olla hankalaa. Yleinen oikeudellinen periaate nimittäin on, että vaatimuksen esittäjällä on näyttötaakka vaatimuksensa perusteista. Siten parkkifirman on lähtökohtaisesti kyettävä todistamaan, kuka heidän sopimuskumppaninsa on. Kuten edellä olemme todenneet, ajoneuvo ei voi olla tällainen sopimuskumppani, koska ajoneuvo ei voi tehdä sopimuksia..

    Jos olet saanut aiheettomasti pysäköinnin valvontamaksun, se tulee kiistää. Jos parkkifirma ryhtyy asiassa oikeudellisiin toimiin, kannattaa olla yhteydessä lakimieheen. 

  • Kotirauhan rikkominen?

    Perustuslain 10 §:n mukaan jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Kotirauha kuuluu täten yksilölle kuuluviin perusoikeuksiin. Kotirauhan käsitettä ei määritellä tarkemmin perustuslaissa, mutta kotirauhan suojaamisen keskeisenä kohteena on henkilön asunto, mutta suoja ulottuu myös laajemmalle. 

    Rikoslain 24 luvun 1 §:ssä on määritelty kotirauhan rikkomisesta. Kotirauhan rikkominen voi tapahtua monella tavalla esimerkiksi metelöimällä tai luvattomasti tunkeutuvalla kotirauhan ”suojaamalle” alueelle. 

    Kotirauhan rikkomisesta tyypillisin rangaistus on sakkorangaistus. Rangaistavuus edellyttää, että tekijä on menetellyt tahallisesti eli ollut tietoinen tekonsa vaikutuksista. Mikäli ulkopuolinen henkilö vahingossa kävelee kodin pihamaan poikki, eikä ole havainnut olevansa ”kotirauhan suojaamalla alueella”, kyse ei ole rangaistavasta teosta. Viime aikoina oikeudenkäynnissä ovat lisääntyneet tapaukset, jossa tekstiviestien ja puhelinsoittojen määrä on katsottu häiritseväksi, ja tämän vuoksi tekijä on tuomittu kotirauhan rikkomisesta. Mikäli kotirauhan rikkominen on kokonaisuutena arvostellen törkeä – esimerkiksi tekijä on käyttänyt väkivaltaa tai ilmeisenä tarkoituksena on ollut käyttää väkivaltaa – kyseessä on törkeä kotirauhan rikkominen, jolloin rikoksentekijä on tuomittava kotirauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Oikeudelliset kysymykset

  • Elatusmaksun määrittyminen?

    Lapsen oikeus riittävään elatukseen

    Lapsen elatuksesta annetun lain mukaan lapsella on oikeus riittävään elatukseen, joka käsittää lapsen kehitystason mukaisten aineellisten ja henkisten tarpeiden tyydyttämisen, lapsen tarvitseman hoidon ja koulutuksen sekä tästä aiheutuvat kustannukset. Vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. Vanhempien elatuskykyä arvioitaessa otetaan huomion heidän ikänsä, työkykynsä ja mahdollisuutensa osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevien varojen määrä sekä heidän lakiin perustuva muu elatusvastuunsa.

    Elatuslain mukaan vanhempi voidaan velvoittaa suorittamaan lapselle elatusapua, jos:
    1) hän ei muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta;
    2) lapsi ei asu pysyvästi hänen luonaan; tai
    3) lapsi asuu vuorotellen hänen ja toisen vanhempansa tai muun huoltajansa luona.

    Elatusavun määrä ja sen suorittamistapa vahvistetaan sopimuksella tai tuomiolla.

    Vuoroasumistilanteissa lapselle voidaan myös vahvistaa suoritettavaksi elatusapua esimerkiksi silloin, kun toisella vanhemmalla on parempi elatuskyky kuin toisella. Se vanhempi, jolla on suurempi elatuskyky, voidaan siten velvoittaa suorittamaan lapselle elatusapua, vaikka kumpikin vanhempi vuorollaan huolehtisi lapsen jokapäiväisestä elatuksesta yhtä laajasti ja he muutenkin suorittaisivat yhtä suuren osuuden lapsen elatuksesta aiheutuvista kustannuksista.

    Lähtökohtaisesti lapsen oikeus saada elatusta vanhemmaltaan päättyy, kun lapsi täyttää 18-vuotta.

    Elatusavun suuruuden määrittäminen

    Elatusavun laskemisen apuna yleisesti käytetään oikeusministeriön julkaisemaa ohjetta lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi (Oikeusministeriö julkaisu 2007:2), koska elatuslaissa ei ole tarkempia ohjeita elatusavun laskemisesta. Määrittämisen arvioimisessa käytetään esim. lapsen elatuksen tarvetta sekä vanhempien elatuskykyä.

  • Lopputilin maksaminen?

    Työsopimuslain 2 luvun 14 §:n mukaan työsuhteen päättyessä päättyy myös palkanmaksukausi. Tällöin työntekijälle on maksettava työsuhteen aikana kertyneet palkkasaatavat. Mikäli työsuhteesta johtuva saatava viivästyy, on työntekijällä oikeus saada palkkasaatavilleen korkolain mukainen viivästyskorko. Lisäksi työntekijällä on oikeus saada täysi palkka palkkasaatavan odotuspäiviltä kuitenkin enintään kuudelta kalenteripäivältä.

    Jos työsuhteesta johtuva saatava ei ole selvä ja riidaton, tai jos suorituksen viivästyminen on johtunut laskuvirheestä tai tällaiseen rinnastettavasta erehdyksestä, työntekijän tulee huomauttaa viivästymisestä työnantajaa kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Huomauttamisen jälkeen työnantajan tulee kolmen arkipäivän kuluessa suorittaa palkkasaatava. Oikeus odotuspäivien palkkaan alkaa tällöin työnantajalle varatun maksuajan kuluttua.

    Palkkasaataviin lasketaan kaikki työsuhteeseen liittyvät korvaukset sekä lisäksi korvaus pitämättömistä lomapäivistä. Työntekijälle maksetaan vuosiloman sijasta lomakorvaus. Lomakorvauksista säädetään tarkemmin vuosilomalaissa. Lomakorvausten kokonaismäärään vaikuttaa myös työsuhteeseen sovellettava työehtosopimus sekä mahdolliset muut työntekijän ja työnantajan välisessä työsuhteessa noudatettavat sopimukset tai käytännöt. Vuosilomalaki on pakottavaa oikeutta, josta voidaan kuitenkin poiketa työehtosopimuksella työntekijän hyväksi.

  • Salainen virhe?

    Salainen virhe on tyypillinen virheväittämä sekä asunto- ja kiinteistökaupassa. Maakaaren 2 luvun 17 §:n 1 momentin 5 kohdassa on määritelty salaisen virhe. Kyse on kiinteistön laatuvirheestä, jossa kiinteistö poikkeava laadultaan merkittävästi siitä, mitä myydyn kaltaiselta kiinteistöltä voidaan kauppahinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen perustellusti edellyttää.

    Puolestaan taas asuntokauppalain 6 luvun 11 §:n 1 momentin 4 kohdassa asuntoa rasittaa salainen virhe, mikäli se on varustukseltaan, kunnoltaan tai muilta ominaisuuksiltaan merkittävästi huonompi kuin ostajalla on ollut perusteltua aihetta edellyttää ottaen huomioon asunnon hinta, sen ikä, alueella tavanomainen varustetaso, kohtuullista asumistasoa koskevat vaatimuksen sekä muut seikat. 

    Salaisen virheen määrittelyssä on täten keskeistä, että väitetty virhe ei ole ollut ennen kaupantekoa myyjän eikä ostajan tiedossa ja kyse on ns. merkittävyyskriteerin ylittävästä virheestä eli virheen tulee olla merkittävä. Virheen merkityksellisyyttä koskeva arviointi on muuttunut hieman oikeuskäytännön myötä. Aikaisempi ohjenuora siitä, että virheen arvon (virheen välittömät korjauskustannukset) tulisi olla n. 4 % kauppahinnasta ylittääkseen merkittävyyskriteerin, on tulkinnanvarainen. Virheen merkittävyyden arviointi sekä kiinteistökaupassa että asuntokaupassa on tehtävä aina tapauskohtaisesti, ja edellyttää kokonaisharkintaa.

    Merkittävyyskriteerin voidaan katsoa ylittyvän, mikä kaupan kohde aiheuttaa terveyshaittaa ostajalle. Terveyshaitan toteennäyttäminen Käräjäoikeudessa on haasteellista, koska lääketieteellistä syy-yhteyttä ei voida juridisesti / lääketieteellisesti todentaa. Terveyshaittaa koskeva näytön arviointi perustuu oikeudessa usein tavarantarkistajan tai kuntokartoittajan tekemiin mikrobinäytteisiin, joiden perusteella voidaan ”toteen näyttää” että esim. asumisterveysasetuksen mukaiset raja-arvot ylittyvät, ja tätä näyttöä tukee ostajan kertomukset saamistaan oireista. 

    Merkittävyyskriteerin osalta on huomioita myös kaupan kohteen käytön estyminen ja muut tekijät kokonaisarvioinnissa. Mikäli virheen korjauskustannukset ovat esim. ”vain 2 % kauppahinnasta”, mutta korjaamisen absoluuttiset kustannukset ovat 20.000 euroa ja kaupan kohteen korjaaminen edellyttää 4 kk remonttia (estää kaupan kohteen käyttämisen), kyseessä on merkittävä virhe kokonaisarvioinnin perusteella, jonka perusteella ostaja on oikeutettu hinnanalennukseen.

Q / A

Usein kysytyt kysymykset

Lakipuhelin avoinna
8.00-22.00