Vero-oikeus

Yritys maksaa veroja useista eri lähteistä, joihin vaikuttaa yrityksen muoto. Yrityksen verovelvollisuutta selvitettäessä huomioon tulee ottaa esimerkiksi yhteisö- ja ennakkovero, arvonlisävero ja ansiotulovero. Vero-oikeuteen kuuluu laaja-alaista sääntelyä, jonka kokonaisuuden hallinta voi tuntua hankalalta. Tästä osiosta löydät vastauksia useisiin yritystä koskeviin vero-oikeudellisiin kysymyksiin.

Verotuksessa annetun ennakkotiedon sitovuus ›

Ennakkotiedon sitovuus määräytyy vaatimusten mukaan. Verovelvollisen vaatiessa, verottajan on noudatettava verotuksessa annettua ennakkotietoa. Kääntäen mikäli ennakkotiedon noudattamista ei ole vaadittu, ei veroviranomaisella myöskään ole velvollisuutta tätä noudattaa. Ennakkotiedon sitovuus olosuhteiden muuttuessa Myös verotuksen perusteena olevien olosuhteiden olennaiset muutokset saattavat estää ennakkotiedon noudattamisen. Verovelvollisen ei ole välttämätöntä vaatia ennakkotiedon noudattamista, vaa verotus voidaan toimittaa myös toisin. Lue lisää ›

Ennakkotieto verotuksessa ›

Ennakkotieto on veroviranomaisen verotuksen kuluessa ennakkoon antama tieto verotusta koskevasta kysymyksestä. Ennakkotietoa on haettava kirjallisesti verovelvollisen tuloverotuksen toimittavaan tai muuhun Verohallinnon yksikköön. Tieto on haettava ennen sitä ajankohtaa, jolloin veroilmoituksen antamiselle annettu aika päättyy. Ennakkotieto annetaan yksilöityyn tietopyyntöön Tietoa haettaessa tulee hakemuksessa yksilöidä tarkasti se kysymys, johon tietoa haetaan, sekä yksilöitävä se, millainen selvitys asian ratkaisemiseksi Lue lisää ›

Ennakkoratkaisu verotuksessa ›

Ennakkoratkaisu verotuksessa on verovelvollisen  keskusverolautakunnalta pyytämä ennakkotieto siitä, miten verotuksessa tullaan toimimaan.Verovelvollisen on usein tarpeellista tietää, miten verottaja tulee toimimaan verotuksellisissa erityiskysymyksissä. Ennakkoratkaisua voi hakea yhtymä tai muu verovelvollinen. Verohallinto tai keskusverolautakunta Keskusverolautakunnalta ratkaisua voi hakea vain, jos asian ratkaiseminen on tärkeää lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa taikka verotuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi. Ennakkoratkaisun hakeminen voi Lue lisää ›

Ennakkotieto verotuksessa ›

Ennakkotieto verotuksessa on ennakkoluonteinen päätös tai tiedonanto. Veroviranomainen voi antaa ainakin ennakkotietoja ja ennakkoratkaisuja. Ennakkoratkaisuja antaa keskusverolautakunta. Siinä missä ennakkotieto ei sido tiedon antajaa, ennakkoratkaisu on sitova ja valituskelpoinen. Ennakkotieto verotuksessa voi estää ennakkoratkaisun saannin Mikäli jokin yksittäinen verohallinnon yksikkö on jo antanut asiassa ennakkotiedon, tai mikäli asian käsittely on siellä vireillä, ei ennakkoratkaisua enää Lue lisää ›

Elinkeinoyhtymän osakkaan pääomatulo-osuus tuotosta ›

Elinkeinoyhtymän osakkaan pääomatulo-osuus kertoo sen osan tuotosta, joka katsotaan pääomatuloksi. Tulolajilla on lähinnä verotuksellista merkitystä. Pääomatulo on pääomatuloveron alaista, kun taas palkkatulo ansiotuloverotuksen alaista tuloa. Osa tulosta voi olla myös verovapaata. Elinkeinoyhtymä on yhtymiin liittyvä verotuskäsite. Elinkeinoyhtymällä tarkoitetaan yhtymää, joka on verotuksessa kahden tai useamman luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön yhteenliittymä. Verotuksessa yhtymän tulot lasketaan ja Lue lisää ›

Elinkeinotulo – menon jaksottaminen ›

Laissa määrätään siitä, minkä verovuoden tuloksi mikäkin tuotto lasketaan. Myös menon jaksottamisesta on omat säännöksensä. Elinkeinotoiminnan meno jaksotetaan lähtökohtaisesti sen verovuoden kuluna, jonka aikana sen suorittamisvelvollisuus on syntynyt. Suorittamisvelvollisuus syntyy, kun menoa vastaava suorite on otettu vastaan; esim. pelkkä tilaus ei synnytä menoa. Jotta jaksottaminen voisi tulla kysymykseen, täytyy kysymys olla menosta. Jos menon tarkkaa Lue lisää ›

Veronalainen elinkeinotulo ›

Jos verovelvollinen saa elinkeinotoiminnassa tuloja rahana tai rahanarvoisena tulona, kysymyksessä on veronalainen elinkeinotulo. Elinkeinotoiminnalla tarkoitetaan liike- ja ammattitoimintaa. Elinkeinotoiminnan tulos lasketaan tuloverotusta toimitettaessa laissa säädetyllä tavalla. Veronalaista elinkeinotuloa on muun muassa vaihto-, sijoitus- ja käyttöomaisuudesta sekä muista elinkeinossa käytetyistä hyödykkeistä, niin aineellisista kuin aineettomista, saadut luovutushinnat. Elinkeinotuloa ovat myös esimerkiksi elinkeinotoimintana harjoitetusta vuokraamisesta saadut korvaukset, samoin työn Lue lisää ›

Arvonlisäveron suorittamisvelvollisuus ›

Arvonlisävero on välillinen vero, joka peritään kulutuksesta. Nimensä mukaisesti arvonlisävero on tuotteen tai palvelun arvoa lisäävä vero, joka lisätään tuotteen myyntihintaan. Arvonlisäverosta käyteään yleisesti lyhennettä alv. tai  ALV. Arvonlisäverovelvollinen on pääsääntöisesti myynnistään tavaran tai palvelun myyjä. Arvonlisäveron suorittamisvelvollisuus syntyy, kun tavaran tai palvelun myynti on tehty liiketoiminnan muodossa. Avonlisäveroa on maksettava myös Suomessa tapahtuvasta tavaran maahantuonnista, yhteisöhankinnasta sekä Lue lisää ›

Diplomaattiajoneuvo — verokohtelu tieliikenteessä ›

Diplomaattinen edustaja, kuten myös diplomaattiajoneuvo on vapautettu pääsääntöisesti kaikista vastaanottajavaltion henkilöön tai omaisuuteen kohdistuvista veroista lukuun ottamatta tiettyjä välillisiä veroja, joiden osalta verovapaus myönnetään yleensä vastavuoroisuuden pohjalta. Myös edustustojen hallinnollisella ja teknisellä henkilökunnalla voi olla tiettyjä verovapauksia. Diplomaattisella edustajalla on lisäksi oikeus tuoda maahan tullivapaasti tämän henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetut esineet. Hallinnollisella ja teknisellä henkilökunnalla on Lue lisää ›

Arvonlisäveron maksaminen ›

Arvonlisäveron maksaminen eli veron tilittäminen valtiolle on tapahduttava määrättynä ajankohtana. Veron tilittäminen tarkoittaa kalenterikuukaudelle suoritettavien verojen ja vähennettävien verojen erotusta. Maksamisen suoritetaan oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 6 luvun mukaisesti. kts. laki oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä 768/2016 Valinnainen verokausi ja arvonlisäveron maksaminen Pääsääntöisesti verokausi on yksi kalenterikuukausi. Verovelvollisen on maksettava verokauden vero pääsäännön mukaan viimeistään verokautta seuraavan Lue lisää ›

Yhteisövero

Yhteisöjä ovat verotuksen näkökulmasta monet yhtiöt kuten osakeyhtiöt ja yhdistykset, joiden tuloksesta yhteisövero peritään. Yhteisön tulos saadaan selville vähentämällä yhteisön veronalaisesta tulosta vähennyskelpoiset kulut, eli palkkakulut. Vuodesta 2014 lähtien yhteisöveron suuruus on ollut 20%.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua verotukseen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 88 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1

Arvonlisävero

ALV eli Arvonlisävero on yleinen kulutusvero, jonka verokanta on 24%. Arvonlisävero sisällytetään eri tuotteiden hintoihin.

2

Henkilöyhtiön verotus

Avoimet ja kommandiittiyhtiöt ovat henkilöyhtiöitä. Esim. avoimessa yhtiössä vahvistettu veronalainen tulo jaetaan verotettavaksi yhtiömiesten tulona osuuksien mukaisesti.

3

Osingon verotus

Osingolla tarkoitetaan yrityksen omistajilleen jakamaa voitto-osuutta. Luonnollisen henkilön saamasta osingosta 85% on veronalaista pääomatuloa ja 15% verovapaata tuloa.

4

Oma pääoma

Oma pääoma on sellainen osa osakeyhtiön pääomasta, jota ei tarvitse maksaa takaisin. Oma pääoma saattaa toimia puskurina riskejä vastaan.