Vero-oikeus

Yritys maksaa veroja useista eri lähteistä, joihin vaikuttaa yrityksen muoto. Yrityksen verovelvollisuutta selvitettäessä huomioon tulee ottaa esimerkiksi yhteisö- ja ennakkovero, arvonlisävero ja ansiotulovero. Vero-oikeuteen kuuluu laaja-alaista sääntelyä, jonka kokonaisuuden hallinta voi tuntua hankalalta. Tästä osiosta löydät vastauksia useisiin yritystä koskeviin vero-oikeudellisiin kysymyksiin.

ALV:n maksamisen ajankohta ›

ALV:n maksamisen ajankohta – myynti Myynnistä suoritettava vero ja vähennettävä vero on kohdistettava veron tilittämistä varten oikealle kalenterikuukaudelle. Arvonlisävero on maksettava yleensä siltä kuukaudelta, jonka aika myyty tavara on toimitettu tai palvelu on suoritettu. Tästä pääsääntöisestä tilanteesta käytetään nimitystä suoriteperuste. Suoriteperusteen mukaisesti maksettaessa merkitystä ei siis anneta sille, milloin tavara tai palvelu on veloitettu tai Lue lisää ›

ALV maksetaan tavaran tai palvelun myynnistä ›

Arvonlisäveroa ( ALV ) maksetaan Suomessa tapahtuvasta tavaran tai palvelun myynnistä, vuokrauksesta tai niihin rinnastettavasta toiminnasta. Myyjä perii ALV:n ostajalta myynnin yhteydessä ja tilittää sen valtiolle. Arvonlisäverollisesta toiminnasta on pääsääntöisesti rekisteröidyttävä. Ilmoittautuminen tehdään arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Rekisteriä ylläpitää verohallinto. Ilmoittautumista ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos yrityksen liikevaihto jää tilikauden (12kk) aikana alle 10 000 euron. Mikä Lue lisää ›

Arvonlisävero pähkinänkuoressa ›

Arvonlisävero on välillinen vero, joka peritään kulutuksesta. Arvonlisävero maksetaan valtiolle. Nimensä mukaisesti arvonlisävero on tuotteen tai palvelun arvonlisää verottava vero, joka lisätään tuotteen myyntihintaan. Yleinen arvonlisäverokanta on 24 %, mutta alennettujakin verokantoja on mm. lääkkeissä ja kultturipalveluissa. Arvonlisäverosta käyteään yleisesti lyhennettä alv. tai  ALV. Yleensä verovelvollinen on tavaran tai palvelun myyjä. Veroa voidaan suorittaa liiketoiminnan Lue lisää ›

Milloin toimitetaan arvioverotus ›

Vero määrätään yleensä maksettavaksi veroilmoitukseen merkittyjen verovelvollisen ilmoittamien tietojen perustella. Arvioverotus toimitetaan poikkeuksellisesti. Verovelvollisen ilmoituksesta verohallinnon arvioksi Mikäli verovelvollinen ei ole antanut veroilmoitusta, se on puuttellinen, tai sitä ei voida käyttää verotuksen perusteena voi verohallinto toimittaa arvioverotuken. Useimmiten tilanteet, joissa veroilmoitusta ei oikaistunakaan voida panna verotuksen perusteeksi liittyvät kirjanpitovelvollisten kohdalla kirjanpidon puutteisiin tai virheisiin. Arvioverotus Lue lisää ›

Ajoneuvoveron palauttaminen ›

Kaikista Suomessa käytössä olevista ajoneuvoista on pääsääntöisesti maksettava ajoneuvoveroa. Ajoneuvoveron palauttaminen on mahdollista neljässä tilanteessa: Ensinnäkin ajoneuvoveron palautus on mahdollista jos verokauden aikana ajoneuvo poistetaan liikennekäytöstä. Käytännössä ajoneuvon omistaja vie ajoneuvon rekisterikilvet katsastuskonttorille tai romuttaa ajoneuvonsa virallisella romuttamolla. Samoin ajoneuvoveron palauttamiseen oikeuttaa uusi verovelvollinen, eli omistajanvaihdos. Tällöinhän maksuvelvollisuus siirtyy uudelle omistajalla. Ajoneuvoveron palauttaminen voi tulla Lue lisää ›

Tulovero: Osakeyhtiön verotus ›

Osakeyhtiö on itsenäinen verovelvollinen, joiden saama tulo verotetaan osakeyhtiön tulona. Näin ollen, osakeyhtiön verotus ei vaikuta yksittäisen osakkaan verotukseen. Osakeyhtiön verotettava tulo saadaan, kun veronalaisista tuloista vähennetään vähennyskelpoiset menot. Jos tulot ovat suuremmat kuin menot, yrityksellä on verotettavaa tuloa. Jos taas menot ovat suuremmat, yritykselle syntyy tappiota. Osakeyhtiön verotus Osakeyhtiöllä voi olla kolme eri tulolähdettä: elinkeinotulolähde, Lue lisää ›

Tulovero: Peitelty osinko ›

Mitä on peitelty osinko? Osingolla tarkoitetaan sitä osuutta osakeyhtiön jakamasta voitosta, johon osakkaalla on oikeus osakkuusasemansa perusteella. Palkalla tarkoitetaan kaikenlaatuista palkkaa, palkkiota, etuutta ja korvausta, joka saadaan työsuhteessa (ennakkoperintälaki 13 §). Palkan maksamisen edellytys on, että se on korvaus työsuorituksesta. Peitelty osinko taas on osakkuusaseman perusteella saatu etuus, joka saadaan osingonjaon muotovaatimukset sivuuttaen.  Rajanvetoon palkkaverotuksen Lue lisää ›

Tulovero: Osinko ›

Mikä on osinko? Osinko on yrityksen omistajilleen jakama voitto-osuus. Suomessa osakeyhtiöt ovat yleisimmät osinkoa jakavat tahot. Pääsääntönä pidetään, että osinkoa voidaan jakaa jos yrityksellä on vapaata omaa pääomaa. Tämä on käytännössä edelliseltä tilikaudelta kertynyttä voittoa. On tärkeätä huomioida, että osingonjako ei saa vaarantaa yhtiön maksuvalmiutta. Suomalaisessa osakeyhtiössä yhtiökokous päättää osingonjaosta. Yhtiökokous voi päättää jakaa osinkoa joko Lue lisää ›

Tulovero: Tuloverolait ja tulolähteet ›

Verotusta varten verovelvollisen tulot jaetaan tulolähteisiin sillä jokaisen verot lasketaan tulolähteittäin sekä ilmoitetan omilla veroilmoituslomakkeilla. Tulolähteitä on kolme. Ensimmäinen on henkilökohtainen tuloverolähde, jota sääntelee Tuloverolaki. Toinen on elinkeinotulolähte, jota säätelee laki elinkeinotulon verottamisesta. Kolmas lähde on maatalouden tulolähde, jota sääntelee Maatalouden tuloverolaki. Sääntönä on, että toisen tulolähteen tappiota ei voi vähentää toisen tulolähteen voitosta. Elinkeinotominnalla tarkoitetaan Lue lisää ›

Tulovero: Ansiotulot ja pääomatulot ›

Tulovero on tuloista perittävää veroa. Suomessa tulovero jakautuu luonnollisilla henkilöillä ansiotuloihin ja pääomatuloihin. Molemmille tulolajeille lasketaan erikseen verotettava tulo. Yhteisöt maksavat tuloistaan yhteisön tuloveroa. Suomessa sovelletaan nk. vettoverotusta. Nettoverotuksen tarkoituksena on, että bruttotuloista saadaan vähentää verovähennyksenä tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuneet menot. Tuloverotus koskee luonnollisia henkilöitä, kuolinpesää, yhteisöä, yhtymiä, yhteisetuuksia. Erilaisia ja eri tulolähteistä saatuja tuloja Lue lisää ›

Yhteisövero

Yhteisöjä ovat verotuksen näkökulmasta monet yhtiöt kuten osakeyhtiöt ja yhdistykset, joiden tuloksesta yhteisövero peritään. Yhteisön tulos saadaan selville vähentämällä yhteisön veronalaisesta tulosta vähennyskelpoiset kulut, eli palkkakulut. Vuodesta 2014 lähtien yhteisöveron suuruus on ollut 20%.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua verotukseen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 88 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1.

Arvonlisävero

Arvonlisävero on yleinen kulutusvero, jonka verokanta on 24%. Arvonlisävero sisältyy laajasti eri tuotteiden hintoihin. Myyjät maksavat arvonlisäverot myymistään tuotteista tai palveluista.

2.

Henkilöyhtiön verotus

Avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt ovat henkilöyhtiöitä. Esimerkiksi avoimessa yhtiössä vahvistettu veronalainen tulo jaetaan verotettavaksi yhtiömiesten tulona heidän osuuksiensa mukaisesti. Yhtiömiesten tulosta ei vähennetä henkilöyhtiön tappioina vaan ne vähennetään yhtiön seuraavien tilikausien verotettavasta tulosta tuloverolain mukaisesti.

3.

Osingon verotus

Osingolla tarkoitetaan yrityksen omistajilleen jakamaa voitto-osuutta. Esimerkiksi listatun osakeyhtiön jakamat osingot ovat osakesäästäjän kohdalla osittain verovapaata ja verotettavaa pääomatuloa. Luonnollisen henkilön saamasta osingosta 85% on veronalaista pääomatuloa ja 15% verovapaata tuloa.

4.

Oma pääoma

Oma pääoma on sellainen osa osakeyhtiön pääomasta, jota ei tarvitse maksaa takaisin toisin kuin vieras pääoma. Oma pääoma saattaa toimia puskurina riskejä vastaan sekä mahdollistaa mm. osingonjaon.