Vero-oikeus

Yritys maksaa veroja useista eri lähteistä, joihin vaikuttaa yrityksen muoto. Yrityksen verovelvollisuutta selvitettäessä huomioon tulee ottaa esimerkiksi yhteisö- ja ennakkovero, arvonlisävero ja ansiotulovero. Vero-oikeuteen kuuluu laaja-alaista sääntelyä, jonka kokonaisuuden hallinta voi tuntua hankalalta. Tästä osiosta löydät vastauksia useisiin yritystä koskeviin vero-oikeudellisiin kysymyksiin.

Verottajaa sitova ennakkoratkaisu verotuksessa ›

Verottajaa sitova ennakkoratkaisu tai -päätös on oikeusvoimaltaan tuomioistuimen ennakkoratkaisuun verrattavissa oleva. Ennakkoratkaisua voivat hakea sekä verovelvollinen, että yhteisö. Ennakkoratkaisussa asiasisällöllisesti otetaan kantaa siihen, miten verotuksessa toimitaan ko. hakijan kohdalla. Verottajaa sitova ennakkoratkaisu – vaikutukset Ennakkoratkaisu mahdollistaa veron vaikutusten arviointia ja voi näin ollen helpottaa esim. yrityksen päätöksentekoa tai yritystoiminnan suunnittelua. Ennakkoratkaisua haetaan useimmiten Verohallinnolta, jonka Lue lisää ›

Kotitalousvähennys mökille teetettyyn työhön? ›

Kotitalousvähennys mökille, eli vapaa-ajan asunnollesi voi tulla kysymykseen, jos teetät kotitalous- tai hoitotyötä, asunnon kunnossapitotöitä tai tietotekniikkalaitteiden asennusta. Kotitalousvähennyksen määrä riippuu siitä, teetätkö työn yrityksellä vai palkkaatko itse työntekijän. Kotitalousvähennys vähennetään ensisijaisesti ansio- ja pääomatulojen verosta. Useimmat muut vähennykset tehdään ansiotuloista ennen veron laskemista, joten niiden rahallinen vaikutus on todellisuudessa usein pienempi kuin kotitalousvähennyksen. Kotitalousvähennysoikeutta Lue lisää ›

Käyttöomaisuuden hankintamenon jaksottaminen elinkeinotoiminnassa ›

Käyttöomaisuuden hankintamenon jaksottaminen elinekinotoiminnassa on hankintamenon vähentämistä verotuksessa poistoina. Käyttöomaisuus voi olla esim. koneita, kalustoa tai muuta irtainta käyttöomaisuutta. Miten? Poistot tehdään menojäännöksestä yhdessä erässä. Verovuoden poiston suuruus saa olla enintään 25 prosenttia menojäännöksestä. Menojäännös saadaan selvillä lisäämällä ensin verovuoden aikana käyttöön otetun irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenot aikaisemmin käyttöön otetun irtaimen käyttöomaisuuden poistamattomiin hankintamenoihin.  Lopuksi summasta Lue lisää ›

Venevero määrätään maksettavaksi suurimmista veneistä ›

Venevero on venekohtainen ja maksetaan yli 38 kilowatin tehoisella moottorilla varustetuista veneistä tai yli yhdeksän metriä pitkästä veneestä (isot purjeveneet).  Sisämoottorien tehon näkee esimerkiksi vesikulkuneuvon rekisteröintitodistuksesta. Perämoottorien teho on yleensä ilmoitettu moottorissa, mutta myös sen löydät rekisteröintitodistuksesta. 38 kilowattia on hevosvoimiksi muutettuna noin 51 hevosoimaa. Veron kerää Trafi ja se on suurudeltaan 100-300 euroa. Vero Lue lisää ›

Käyttövoimavero on perusveron ohella osa ajoneuvoveroa ›

Käyttövoimavero ja perusvero muodostavat ajoneuvovero. Ajoneuvoveron käyttövoimaveroa kannetaan henkilö-, paketti- ja kuorma-autoista, jotka käyttävät polttoaineena muuta kuin moottoribensiiniä. Perusveron suuruus on noin 40 euroa per auto. Useimmiten tavallinen tienkäyttäjä kohtaa siis käyttövoimaveron ajaessaan diesel käyttöisellä ajoneuvolla. Käyttövoimavero käytännössä Esimerkiksi diesel henkilöautossa käyttövoimaveron osuus on 5,5 senttiä/pvä auton jokaiselta alkavalta 100 kilogrammalta. Näin ollen 1550 kiloa Lue lisää ›

Tuloverovelvollisuus ›

Tuloverovelvollisuus tarkoittaa velvoitetta maksaa laissa määrätty tulovero. Tulovero on nimensä mukaisesti tuloista perittävää veroa. Tulovero on vero, joka suoritetaan sekä ansio-, että pääomatuloista. Tuloverotusta varten on annettava veroilmoitus. Tuloverotus on nk. nettoverotusta. Tämä tarkoittaa, että bruttotulosta voidaan vähentää tulonhankkimiskulut. Tuloverovelvollisuus henkilöverotuksessa Henkilöverotus kattaa luonnolliset henkilöt ja kuolinpesät. Henkilöitä verotetaan erillisverotuksen periaatteella eli jokaista perheenjäsentä verotetaan Lue lisää ›

Kansainvälinen kaksinkertainen verotus ja työ ›

Kaksinkertainen kansainvälinen verotus voi tulla eteen tilanteessa, jossa tulojasi on verotettava sekä Suomen, että jonkun muun maan lainsäädännön mukaisesti. Saatat esimerkiksi asua Suomessa, mutta työskennellä ulkomailla. Saatat myös tehdä lyhytkestoisen komennuksen Suomesta ulkomaille. Joskus henkilö saattaa asua ja hakea töitä ulkomailta, mutta saa työttömyysetuutta Suomesta. Kaksinkertainen verotus voi tulla eteen myös silloin kun suomalainen siirtyy Lue lisää ›

Veroilmoitus – jokaisen verovelvollisen velvollisuus ›

Veroilmoitus on annettava jokaisen verovelvollisen määräajassa verohallinnolle. Vero määrätään pääsääntöisesti maksettavaksi veroilmoituksessa annettujen tietojen perusteella. Henkilöasiakkaat saavat esitäytetyn veroilmoituksen maali-huhtikuussa. Henkilöverotuksessa ilmoitus lähetetään kaikille henkilöasiakkaille ja kuolinpesille. Veroilmoitusta ei tarvitse palauttaa, jos esitäytettyyn ilmoitukseen ei ole lisättävää tai korjattavaa. Lisäaikaa veroilmoituksen palauttamiseen voi saada hakemuksesta erityisistä syistä. Verohallinto voi pidentää aikaa, jos hakemus on toimitettu Lue lisää ›

Arvonlisäverollinen toiminta ja ilmoitusvelvollisuus ›

Arvonlisäverollinen toiminta on myyntiä, joka tapahtuu liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta tavaran tai palvelun myynnistä. Arvonlisäveron alaista toimintaa on myös Suomessa tapahtuva tavaran maastatuonti, tavaran yhteisöhankinta ja siirto varastointimenettelyyn. Verovelvollinen on pääsääntöisesti tavaran tai palvelun myyjä. Kaikki toiminta ei ole arvonlisäverollista; veropaita ovat esim. sosiaalihuolto, esiintymiskorvaukset ja ammatillinen koulutus. Ilmoitus Arvonlisäverovelvolliseksi on ilmottauduttava, jos liikevaihto on Lue lisää ›

Hankintameno-olettama ›

Hankintameno-olettama liittyy terminä verotukseen.  Pääsääntönä on todellisen luovutusvoiton määrän laskeminen. Tietyissä tilanteissa voidaan kuitenkiin käyttää hankintameno-olettamaa todellisen hankintamenon sijaan. Olettamalla tarkoitetaan laskennallista arvoa. Tässä käsitellään hankintameno-olettamaan kun se liittyy henkilön  tuloverotukseen ja siinä luovutusvoiton määrään laskemiseen. Hankintameno-olettama – miten lasketaan? Omaisuuden luovutuksesta saadun voiton (luovutusvoitto) määrä lasketaan siten, että luovutushinnasta vähennetään omaisuuden hankintamenon poistamatta olevan Lue lisää ›

Yhteisövero

Yhteisöjä ovat verotuksen näkökulmasta monet yhtiöt kuten osakeyhtiöt ja yhdistykset, joiden tuloksesta yhteisövero peritään. Yhteisön tulos saadaan selville vähentämällä yhteisön veronalaisesta tulosta vähennyskelpoiset kulut, eli palkkakulut. Vuodesta 2014 lähtien yhteisöveron suuruus on ollut 20%.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua verotukseen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 88 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1

Arvonlisävero

ALV eli Arvonlisävero on yleinen kulutusvero, jonka verokanta on 24%. Arvonlisävero sisällytetään eri tuotteiden hintoihin.

2

Henkilöyhtiön verotus

Avoimet ja kommandiittiyhtiöt ovat henkilöyhtiöitä. Esim. avoimessa yhtiössä vahvistettu veronalainen tulo jaetaan verotettavaksi yhtiömiesten tulona osuuksien mukaisesti.

3

Osingon verotus

Osingolla tarkoitetaan yrityksen omistajilleen jakamaa voitto-osuutta. Luonnollisen henkilön saamasta osingosta 85% on veronalaista pääomatuloa ja 15% verovapaata tuloa.

4

Oma pääoma

Oma pääoma on sellainen osa osakeyhtiön pääomasta, jota ei tarvitse maksaa takaisin. Oma pääoma saattaa toimia puskurina riskejä vastaan.