Oikeudenkäymiskaaren (OK) 5 luku säätelee oikeudenkäynnin kulkua riita-asioissa. Riita-asiat jaetaan Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 2 §:n mukaisiin “laajoihin riita-asioihin” sekä Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n mukaisiin ns. riidattomiin eli “summaarisiin riita-asioihin”, jotka… Lue lisää »
Tuomioistuimen tiedoksi antamassa haasteessa vastaajaa pyydetään vastaamaan kirjallisesti haastehakemukseen, sekä ilmoittamaan myöntääkö vai kiistääkö vastaaja kantajan haastehakemuksen. Mikäli vastaaja kiistää haastehakemuksen, on vastaajan ilmoitettava vastustamisen perusteet sekä ilmoittamaan ne todisteet, jotka… Lue lisää »
Riita-asioiden oikeudenkäynneissä tutkitaan ja ratkaistaan riitaisia asioita asianosaisten välillä ja asian selvittämiseksi on tärkeää, että osapuolet ovat paikalla asiaa käsiteltäessä. Näin ollen asianosaiset lähtökohtaisesti määrätään saapumaan käräjäoikeudessa pidettävään suulliseen valmisteluistuntoon… Lue lisää »
Tuomioistuinjärjestelmä? Missä asioit? Suomessa tuomioistuimet jaotellaan vakiintuneesti yleisiin tuomioistuimiin, hallintotuomioistuimiin ja erityistuomioistuimiin. Yleisinä alioikeuksina toimivat käräjäoikeudet. Ne käsittelevät riita- ja rikosjuttuja. Muutoksenhakuasteena ovat hovioikeudet eli käräjäoikeuden tuomiosta voi valittaa hoviin.… Lue lisää »
Tuomioistuimen on korjattava tuomiossa oleva kirjoitus- tai laskuvirhe taikka muu niihin rinnastettava selvä virhe (OK 24:10). Ensinnäkin tuomioistuimen on korjattava tuomioon lipsahtanut kirjoitus- tai laskuvirhe. Toiseksi oikaista tulee kirjoitus- tai… Lue lisää »
Prekluusiolla tarkoitetaan sitä, että tiettyjen edellytysten vallitessa asianosainen menettää oikeutensa esittää uusia seikkoja ja todisteita tietyssä menettelyn vaiheessa. Dispositiivisessa riita-asiassa eli asiassa, jossa sovinto on sallittu, asianosainen ei saa pääkäsittelyssä… Lue lisää »
Näyttökynnys on se todennäköisyyden aste, joka jostakin oikeustosiseikasta esitetyn päänäytön todistusarvon on vähintään ylitettävä, jotta kyseinen oikeustosiseikka voidaan panna tuomion perusteeksi. Kysymys siis kuuluu todistaako käytettävissä oleva todistusaineisto riittävällä varmuudella ko.… Lue lisää »
Tuomion täydentäminen tarkoittaa jälkikäteistä lisäratkaisun antamista asianosaisen vaatimuksesta, josta tuomioistuin ei ole lausunut alkuperäisessä tuomiossa. Tuomion täydentämisellä annetaankin eräänlainen lisätuomio asiassa. Tuomion täydentämisestä säännellään oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 11 ja 12… Lue lisää »
Hävinneen osapuolen vastuu kuluista on pääsääntö oikeudenkäyntikuluvastuun määräytymisessä. Kysymys kulujen korvaamisesta käsitellään usein pääasian yhteydessä, mutta se voidaan käsitellä myös erikseen. Oikeudenkäyntikulunsa korvattavaksi haluavan asianosaisen on sitä siviiliasioissa nimenomaan vaadittava,… Lue lisää »
Oikeudenkäyntikulut ovat usein merkittävin syy siihen, miksi oikeusprosessia ei koskaan aloiteta. Päästääntöisesti hävinnyt osapuoli on kuitenkin velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolen oikeudenkäynnin aiheuttamista tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset kulut. Kuitenkin asiassa, jossa… Lue lisää »
Siviiliprosessissa käsiteltävä asia määritellään joko dispositiiviseksi tai indispositiiviseksi. Dispositiivisella asialla tarkoitetaan asiaa, jossa osapuolten välinen – heidän keskenään sopima – sovinto on mahdollinen ja osapuolia sitova, kun taas indispositiivissa asioissa osapuolten sovinto ”ei ole mahdollinen” ilman tuomioistuimen päätöstä.
Suurin osa asioista on disposiivisia. Tämä perustuu sopimusvapauteen ja siihen, että yleinen etu tai julkinen intressi ei ole kyseessä. Esimerkiksi asuntokaupassa Ostaja ja Myyjä voivat aina sopia erimielisyytensä keskinäisellä sovinnolla, koska kyse osapuolten välisestä asiasta ilman ulkopuolista intressiä.
Indispositiivia asioita ovat käytännössä lapsen huoltoa- ja tapaamisoikeutta sekä isyyttä koskevat asiat. Tuomioistuin valvoo tällöin, että julkista intressiä ei loukata, koska ratkaisu vaikuttaa muihinkin kuin asianosaisiin. Indisposiivisessa asiassa tuomioistuin joutuu esim. harkitsemaan tosiseikan tunnustamisen näyttöarvon erikseen – eikä myönnettyä tosiseikkaa voida ottaa suoraan ns. riidattomana seikkana tuomion perusteeksi. Eli tuomio tulee perustua lähtökohtaisesti tosiseikoille, jotka on näytetty toteen, eikä pelkästään osapuolen tunnustaman tosiseikan olemassaoloon.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua oikeudenkäyntiin ja riita-asioihin liittyvissä kysymyksissä. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31.
Kanne on vaatimus, jonka kantaja kohdistaa vastaajalle. Kanteesta on käytävä ilmi mitä kantaja vaatii vastaajalta tuomioistuimessa. Riita-asiassa kanne nostetaan haasteella.
Käräjäoikeuden päätöksestä on mahdollista hakea jatkokäsittelylupaa hovioikeudelta ja hovioikeuden päätöksestä valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Molempien valitusten menestymiseen on asetettu tietyt kriteerit.
Muutoksenhakukeinoihin lukeutuvat ylimääräiset muutoksenhakukeinot, joita ovat lainvoiman saaneen tuomion purkaminen, kantelu tuomiovirheen perusteella sekä menetetyn määräajan palauttaminen.
Riita-asioissa hävinnyt osapuoli joutuu pääsääntöisesti maksamaan molempien oikeudenkäyntikulut. Puolestaan riita-asioissa, joissa sovinto ei ole sallittu, vastaavat asianosaiset itse oikeudenkäyntikuluistaan.
Kehitämme Laki24 – palveluamme ja haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi!
Vastaaminen vie vain muutaman minuutin, mutta on meille arvokasta tietoa.
Vastaa asiakaskyselyymme ja voit voittaa 50€ lahjakortin K-ryhmään.
