Työntekijän henkilöön liittyvä irtisanomisperuste

Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä. Asiallisia ja painavia irtisanomisperusteita ovat lain mukaan eräät työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet eli individuaaliperusteet. Hyväksyttävinä irtisanomisperusteina pidetään työsuhteeseen… Lue lisää »

Työtapaturma- ja ammattitautivakuutus

Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus vakuuttaa työntekijänsä työtapaturman ja ammattitaudin varalta. Työnantajan vakuuttamisvelvollisuus on osa Suomen sosiaaliturvaa. Vakuuttamisvelvollisuus koskee kaikkia työnantajia, jotka maksavat tai ovat sopineet maksavansa teettämästään työstä vähintään 1… Lue lisää »

Yksityisyyden suoja työelämässä

Yksityisyyden suojasta työelämässä säädetään laissa, jonka tarkoituksena on toteuttaa yksityiselämän suojaa ja muita yksityisyyden suojaa turvaavia perusoikeuksia työelämässä. Yksityisyyden suoja koskee työsuhteessa ja virkasuhteessa olevia henkilöitä, sekä soveltuvilta osin myös… Lue lisää »

Sekamuotoinen työsopimus

Työsuhteet ovat yleensä toistaiseksi voimassa olevia tai määräaikaisia. Toistaiseksi voimassa olevassa työsopimuksessa ei määritellä työsuhteen päättymisaikaa, ja se voidaan irtisanoa työsuhteen aikana tietyillä irtisanomisperusteilla. Määräaikainen työsopimus on voimassa vain tietyn… Lue lisää »

Työsuhde: Asevelvollisuus ja siviilipalvelus

Laissa on säädetty maanpuolustusvelvollisen työsuhdeturvasta. Lain mukaan työntekijällä on oikeus saada työstä vapaata asevelvollisuuden tai siviilipalveluksen suorittamiseksi. Työsuhdeturva kattaa varusmiespalveluksen ja siviilipalveluksen lisäksi niihin liittyvät kertausharjoitukset, täydennyspalveluksen ja ylimääräisen palveluksen.… Lue lisää »

Näpistys

Näpistys on varkauden lievempi tekomuoto. Mikäli varkaus, huomioon ottaen anastetun omaisuuden arvo tai muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, katsotaan teko näpistykseksi. Myös näpistyksen yritys on rangaistava. Näpistyksestä… Lue lisää »

Lapsen tapaamisoikeuden epääminen

Oikeuskäytännön (KKO:2007:71) sekä huoltolain perusteella on lapsen edun mukaista turvata hänen ja hänestä erossa asuvan vanhempansa yhteydenpito. On kuitenkin tilanteita, jolloin tapaaminen ja yhteydenpito lapsen ja etävanhemman välillä kääntyy lapsen… Lue lisää »

Lastensuojelu: sijaishuolto

Sijaishuollolla järjestetään huostaanotetun, kiireellisesti sijoitetun tai tuomioistuimen väliaikaismääräyksen nojalla sijoitetun lapsen hoito ja kasvatus kodin ulkopuolella. Lastensuojelun on aina otettava lapsen etu huomioon, ja sitä arvioidaan myös sijaishuollon päätöksenteossa ja… Lue lisää »

Lapsen vuoroasuminen

Vuoroasuminen tarkoittaa tilannetta, jossa lapsi asuu erillään asuvien vanhempiensa luona lähestulkoon yhtä paljon. Tämä tarkoittaa sitä, että lapsen tulisi asua toisen vanhempansa luona vähintään 40% vuodesta. Vuoroasuminen voi olla lapsen… Lue lisää »