Velat ja vakuudet

Mietitkö asunnon ostoa mutta et ole varma siitä miten vakuudet toimivat? Velat ja vakuudet -osiosta löydät tarkemmin tietoa velan vakuuksiin, velkaan sekä velkakirjaan liittyen. Asuntoa tai autoa ostaessa lainanantaja vaatii useimmiten takuuta velan takaamiseen turvatakseen takaisinmaksun.

Vakuudet jaetaan henkilö- ja reaalivakuuksiin. Henkilötakaajana toimii yksi tai useampi takaaja kun taas reaalivakuutena toimii esimerkiksi kiinteistö. Voit myös itse päätyä velalliseksi tilanteessa, jossa suostut takaamaan toisen henkilön lainan. Velat ja vakuudet kategoriassa käsitellään tarkemmin muun muassa velan vakuuksia, panttausta ja takausta.

Tavalliset velkakirjat ›

Mitä ovat tavalliset velkakirjat? Nimetylle henkilölle asetettua velkakirjaa nimitetään tavalliseksi velkakirjaksi. Tavallisen velkakirjan luovutus ei yleensä tuota uudelle velkojalle parempia oikeuksia kuin luovuttajalla oli. Mikäli velallisella on saaminen velkakirjan luovuttajalta, niin hän voi kuitata tuon saamisensa luovuttajalta. Kuittaaminen ei kuitenkaan ole mahdollista, jos velallinen on hankkinut saamisensa vasta sen jälkeen, kun hän jo tiesi velkakirjan Lue lisää ›

Mitä velkakirjalla tarkoitetaan? ›

Mikä on velkakirja? Velkakirjalla tarkoitetaan maksusitoumusta, jolla velallinen yksipuolisesti sitoutuu suorittamaan tietyn summan velkojalle. Velallinen siis antaa velkakirjan, jonka nojalla velkoja voi myöhemmin vaatia saataviensa takaisin maksua. Vaikka velkakirjan antaja vastaa velkasitoumuksestaan, niin hänellä on yleensä oikeus tehdä väitteitä sitoumuksen antamisen aiheuttaneesta oikeussuhteesta. Tälaiset väitteet saattavat koskea esimerkiksi itse velkakirjan tai sen allekirjoituksen oikeellisuutta. Joskus Lue lisää ›

Juoksevat velkakirjat ›

Mitä ovat juoksevat velkakirjat? Velkakirjan haltijalle sekä nimetylle henkilölle tai hänen määräämälleen asetetut velkakirjat ovat ns. juoksevia velkakirjoja. Mikäli velkakirjasta ei käy ilmi kenelle maksu on suoritettava, niin kyseessä on haltijalle asetettu velkakirja eli ns. haltijavelkakirja. Haltijalle asetettu velkakirja antaa sille, jolla tuo kirja on hallussaan, oikeuden velkoa suoritusta. Usein myös nimetylle henkilölle tai hänen Lue lisää ›

Yksipuolinen tuomio riidattomiin velkoihin ›

Käräjäoikeudessa selviä, riidattomia ja tietyn määräistä velkaa koskevia perimisasioita käsitellään ns. summaarisina riita-asioina. Oikeudenkäynti tulee vireille käräjäoikeuden kansliaan jätettävällä haastehakemuksella. Summaarisen asian haastehakemuksessa tulee riittävällä tarkkuudella yksilöidä vaatimukset, sopimus tai velan muu peruste, vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvauksesta ja tuomioistuimen toimivaltaa koskevat seikat. Velkoja ilmoittaa että asia on riidaton. Haastehakemuksen perusteella tuomari antaa haasteen ja tuomioistuin antaa Lue lisää ›

Viivästyskorkojen sovittelu ›

Velan korkojen sovittelu on mahdollista silloin, kun viivästys on ollut pitkäaikaista ja viivästyskorkojen määrä on ehtinyt kasvaa niin suureksi, ettei velallinen enää kykene kohtuudella suoriutumaan vastuistaan. Sovittelun seurauksena voi viivästyskoron maksamisen alkaminen siirtyä korkolaissa säädettyä myöhempään ajankohtaan, velallinen voi saada vapautuksen viivästyskoron maksamisesta joko kokonaan tai osittain tai viivästyskoron korkokantaa voidaan alentaa. Sovittelu voidaan suorittaa Lue lisää ›

Velka riita-asiana ›

Riita-asia tulee vireille käräjäoikeudelle toimitettavalla kirjallisella haastehakemuksella. Käräjäoikeus tarkistaa, onko haastehakemus laadittu sille asetettujen yksilöityjen vaatimusten mukaisesti ja mahdollisen haastehakemuksen täydentämisen jälkeen antaa asiassa kirjallisen haasteen, jonka perusteella riitaisessa asiassa pääsääntöisesti annetaan kirjallinen vastaus kanteeseen. Vastauksen sisältö on säännelty vastaavasti kuin haastehakemuksen. Tämän jälkeen riitainen asia yleensä siirtyy suulliseen valmisteluistuntoon. Haastehakemuksen sisältöä koskevan säännöksen mukaan Lue lisää ›

Velan perintä ›

Velan vanhentuminen Vanhentunutta velkaa ei saa periä, eikä perintää saa jatkaa velallisen kiistäessä maksuvelvollisuutensa. Perintää saa kiistämisestä huolimatta jatkaa, mikäli velallinen ei esitä kiistämiselle järkevää perustetta tai jos hän vetoaa ainoastaan perusteeseen, jolla ei selvästi ole vaikutusta velallisen maksuvelvollisuuteen. Kuluttajasaatavien kohdalla velallisella on oikeus pyytää perinnän keskeyttämistä ja asian siirtämistä oikeudelliseen perintään. Keskeytyspyynnön estämättä perintää Lue lisää ›

Vanhentunut velka ›

Velan vanhentumisella tarkoitetaan velan raukeamista kun velkoja ei ole lakiin tai sopimukseen perustuvan ajan kuluessa asianmukaisin tavoin saattanut oikeuttaan voimaan eikä velallinen ole samana aikana esim. maksamalla velkaa uudistanut velvoitettaan. Velan vanhentuessa velallisen velvollisuus suorittaa velka lakkaa ja velkojalla ei ole vastaavasti oikeutta myöskään sitä periä. Kuitenkin esim. puhelinliittymälaskuja on peritty vanhentuneina. Yleinen vanhentumisaika on Lue lisää ›

Perintä ja kulut ›

Perinnällä tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on saada velallinen vapaaehtoisesti suorittamaan erääntynyt velkojan saatava. Perinnässä ei saa käyttää hyvän perintätavan vastaista tai muutoin velallisen kannalta sopimatonta menettelyä. Perinnässä ei saa antaa vääriä tai harhaanjohtavia tietoja maksun laiminlyönnin seuraamuksista, aiheuttaa velalliselle tarpeettomia kuluja taikka tarpeetonta haittaa eikä vaarantaa velallisen yksityisyyden suojaa. Perintätoimintaa ammattimaisesti harjoittavan on kuluttajasaatavaa periessään Lue lisää ›

Maksuvaikeudet ›

Jos joudut maksuvaikeuksiin, niin ota heti yhteys laskusi lähettäjään, kun tiedät että maksuvaikeuksia saattaa tulla. Selvitä realistinen maksukykysi ja pyri sopimaan uusi maksupäivä tai lyhennyserät. Luotonmaksua voi yleensä järjestellä pankin kanssa, esimerkiksi laina-aikaa pidentämällä tai siirtämällä lyhennyksiä ja maksamalla tilapäisesti lainasta pelkkää korkoa tai sopimalla uuden luoton. Perintätoimistojen kanssa voi myös sopia maksujärjestelyistä, mutta se Lue lisää ›

Takaus

Takaus tarkoittaa sitoumusta, jossa takauksen antaja eli takaaja sitoutuu vastuuseen toisen henkilön eli päävelallisen velasta. Takaajan on vastattava takaamastaan velasta henkilökohtaisella omaisuudellaan. Takaus voi olla toissijainen tai omavelkainen. Mahdollista on myös, että takaajia on useampia, jolloin kukin takaaja vastaa koko velasta yhteisvastuullisesti, ellei toisin sovita. Erääntynyttä velkaa voidaan siten vaatia keneltä tahansa takaajalta. Mikäli takaaja joutuu suorittamaan velan, on hänellä oikeus vaatia maksaamaansa velkaa edelleen velalliselta.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua velkaan ja vakuuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1

Takaus ja panttaus

Takauksessa on kyse henkilövakuudesta ja panttauksesta puolestaan esinevakuudesta. Arkikielessä niistä puhutaan kuitenkin usein ristiin.

2

Kiinteistön panttaus

Kiinteistö pantataan hakemalla sille kiinnitystä. Tällöin kiinnitetystä kiinteistöstä saadaan panttikirjat, jotka toimitetaan velkojalle.

3

Vakuusarvot

Vakuusarvolla tarkoitetaan lainan vakuudeksi kelpaava osuutta omaisuuden markkina-arvosta eli ostohinnasta.

4

Juokseva velkakirja

Juoksevalla velkakirjalla tarkoitetaan velkakirjan haltijalle sekä nimetylle tai hänen määräämälleen henkilölle asetettuja velkakirjoja.