Velat ja vakuudet

Mietitkö asunnon ostoa mutta et ole varma siitä miten vakuudet toimivat? Velat ja vakuudet -osiosta löydät tarkemmin tietoa velan vakuuksiin, velkaan sekä velkakirjaan liittyen. Asuntoa tai autoa ostaessa lainanantaja vaatii useimmiten takuuta velan takaamiseen turvatakseen takaisinmaksun.

Vakuudet jaetaan henkilö- ja reaalivakuuksiin. Henkilötakaajana toimii yksi tai useampi takaaja kun taas reaalivakuutena toimii esimerkiksi kiinteistö. Voit myös itse päätyä velalliseksi tilanteessa, jossa suostut takaamaan toisen henkilön lainan. Velat ja vakuudet kategoriassa käsitellään tarkemmin muun muassa velan vakuuksia, panttausta ja takausta.

Alin tarjous pakkohuutokaupassa ›

Alin tarjous voittaa pakkohuutokaupassa, mutta alimmalla tarjouksellakin voi olla alaraja. Puhutaan alimmasta hyväksyttävästä tarjouksesta. Alin tarjous on merkityksellinen silloin, kun huutokaupalla myydään velallisen omaisuutta velkojen kattamiseksi. Kansanomaisesti puhutaan pakkohuutokaupasta. Alimmalla hyväksyttävällä tarjouksella pyritään varmistamaan velkojien oikeuksien toteutuminen. Jos pakkohuutokaupalla omaisuus myytäisiin aina edes jonkunlaisen tarjouksen tehneelle, voisi velkojien oikeudet jäädä toteutumatta. Miten määritellään alin hyväksyttävä tarjous? Alimman Lue lisää ›

Velkakirjan heikot ja vahvat väitteet ›

Mitkä ovat heikot ja vahvat väitteet? Väitesuojan kannalta merkityksellinen on erottelu heikkoihin ja vahvoihin väitteisiin. Nimittäin vahvoja väitteitä velallinen voi esittää aina, myös vilpittömässä mielessä ollutta velkojaa kohtaan. Vahvat väitteet Vahva väite on seikka johon velallinen voi vedota vilpittömässä, viattomassa mielessä olevaa uutta velkojaa vastaan. Vahvoja väitteitä ovat muun muassa väite, että velkakirja on väärennetty, Lue lisää ›

Yksityishenkilön velkajärjestely käytännössä ›

Maksuohjelmaan pääseminen ja lisäsuoritus Yksityishenkilön velkajärjestely on mahdollisuus saada ylivelkainen talous tasapainoon. Velkajärjestelyyn voi päästä, jos ylivelkainen ei ole tahallisesti tai huolimattomuuttaan aiheuttanut taloudellista umpikujaa. Velkajärjestelystä päättää yleinen alioikeus eli alueellisesti toimivaltainen käräjäoikeus ensiasteena. Hakemuksen tekemisessä voi saada apua esimerkiksi velkaneuvojalta. Ennen velkajärjestelyhakemuksen tekemistä on velallisen kuitenkin pyrittävä ensisijaisesti sopimaan velkansa ja tekemään esimerkiksi maksujärjestely Lue lisää ›

Kiinteistön kiinnittäminen ›

Kuka voi kiinnittää kiinteistön? Kiinteistön omistaja voi hakea kiinteistön kiinnitystä. Kiinnityksen hakemisen edellytyksenä on, että hakijalla on kiinteistöön lainhuuto. Näin ollen kiinnityksen hakeminen on vain omistajan, ei esimerkiksi velkojan, oikeus ja mahdollisuus.Joskus tapahtuu niin, että kiinnityksen hakeminen on ajankohtaista ennen kuin lainhuutoasia on ratkaistu. Jos hakijan lainhuutohakemus on jätetty lepäämään mutta kiinteistön luovuttaja antaa kiinnityksen Lue lisää ›

Vierasvelkapanttaus: Panttaus ja takaus ›

Takaus ja vierasvelkapanttaus? Takausta ja panttausta toisen henkilön velasta koskee laki takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta. Laki on yleislaki ja sitä sovelletaan silloin, jos muuta ei johdu takaus- tai panttaussitoumuksesta, osapuolten omaksumasta käytännöstä, kauppatavasta tai muusta osapuolia sitovasta tavasta. Lain säännöksistä ei saa sopimuksin poiketa yksityistakaajan tai yksityisen pantinantajan vahingoksi. Yksityistakaajana tai yksityisenä pantinantajana ei pidetä henkilöä, Lue lisää ›

Pantti: Maksu pantista päävelan erääntyessä ›

Onko pantti heti menetetty, kun velka erääntyy ja velallinen ei velkaa maksa? Velkojalla on vierasvelkapanttauksen perusteella oikeus saada maksu pantista, kun päävelka on erääntynyt. Jos samasta velasta on velallisen antama vakuus, velkojan oikeus periä velkaa toiselle kuuluvasta pantista on rajoitettu. Vakuuksien keskinäisestä täytäntöönpanojärjestyksestä voidaan panttaussopimuksessa sopia, jos vakuus ei lain mukaan ole ensisijainen. Jos velallisen Lue lisää ›

Panttaussitoumus: Panttikirja ›

Panttaussitoumuksen tarkoitus? Yleinen käytäntö on, että velkoja vaatii esim. lainapäätöksen yhteydessä velalliselta panttaussitoumuksen. Velkojalla on panttaussitoumuksen perusteella oikeus vaatia velallista kiinteistön omistajana luovuttamaan määrätyn suuruinen panttikirja. Jos kiinteistö ei enää ole panttaussitoumuksen antajalla taikka jos panttikirja on luovutettu jollekin toiselle velkojalle tai panttaussitoumuksen antajalla ei muutoin ole oikeutta määrätä siitä, velkojalla on oikeus saada korvaus Lue lisää ›

Kiinteistö velan vakuutena ›

Miten kiinteistön voi saada velan vakuudeksi? Kiinteistön panttaus eli kiinteistön käyttäminen velan vakuutena tapahtuu hakemalla kiinteistöön kiinnitys ja luovuttamalla kiinnityksestä saatu panttikirja velkojalle. Kiinnitystä saa hakea kiinteistön omistaja, jolla on lainhuuto kiinteistöön taikka purkavan tai lykkäävän ehdon vuoksi lepäämään jätetty lainhuutohakemus. Kiinnitys vahvistetaan hakemuksessa ilmoitetun rahamäärän suuruisena. Rasitustodistuksesta ilmenevä kiinnitys ja vahvistetun kiinnityksen perusteella annettu Lue lisää ›

Kiinteistö: Kiinteistön lakisääteinen panttioikeus ›

Voiko kiinteistöäni rasittaa lakisääteinen panttioikeus? Kiinteistö, joka lain mukaan vastaa julkisoikeudellisesta tai julkisoikeudellisessa järjestyksessä maksettavaksi pannusta maksusta, voi olla panttina saamisen suorittamisesta lakisääteisen panttioikeuden nojalla. Lakisääteinen panttioikeus voi syntyä muun muassa kiinteistötoimitusmaksujen vakuudeksi. Lakisääteinen panttioikeus on ilmoituksesta kirjattava lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Se raukeaa, jollei ilmoitusta tehdä vuoden kuluessa saamisen syntymisestä. Toistuvasti kiinteistöstä menevä maksu, joka Lue lisää ›

Tavalliset velkakirjat ›

Mitä ovat tavalliset velkakirjat? Nimetylle henkilölle asetettua velkakirjaa nimitetään tavalliseksi velkakirjaksi. Tavallisen velkakirjan luovutus ei yleensä tuota uudelle velkojalle parempia oikeuksia kuin luovuttajalla oli. Mikäli velallisella on saaminen velkakirjan luovuttajalta, niin hän voi kuitata tuon saamisensa luovuttajalta. Kuittaaminen ei kuitenkaan ole mahdollista, jos velallinen on hankkinut saamisensa vasta sen jälkeen, kun hän jo tiesi velkakirjan Lue lisää ›

Takaus

Takaus tarkoittaa sitoumusta, jossa takauksen antaja eli takaaja sitoutuu vastuuseen toisen henkilön eli päävelallisen velasta. Takaajan on vastattava takaamastaan velasta henkilökohtaisella omaisuudellaan. Takaus voi olla toissijainen tai omavelkainen. Mahdollista on myös, että takaajia on useampia, jolloin kukin takaaja vastaa koko velasta yhteisvastuullisesti, ellei toisin sovita. Erääntynyttä velkaa voidaan siten vaatia keneltä tahansa takaajalta. Mikäli takaaja joutuu suorittamaan velan, on hänellä oikeus vaatia maksaamaansa velkaa edelleen velalliselta.

Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua velkaan ja vakuuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.

Muista nämä neljä osa-aluetta

1.

Takauksen ja panttauksen ero

Arkikielessä takauksesta ja panttauksesta puhutaan usein ristiin vaikka niiden välillä on selkeä ero. Molemmat ovat vakuuksia, vaikkakin eri tyylisiä. Takauksessa on kyse henkilövakuudesta kun taas panttauksessa esinevakuudesta.

2.

Kiinteistön panttaus

Kiinteistö pantataan siten, että kiinteistölle haetaan kiinnitystä. Tällöin kiinnitetystä kiinteistöstä saadaan panttikirjat, jotka on toimitettava velkojalle.

3.

Vakuusarvot

Vakuusarvolla tarkoitetaan lainan vakuudeksi kelpaava osuutta omaisuuden markkina-arvosta eli ostohinnasta.

4.

Juokseva velkakirja

Juoksevalla velkakirjalla tarkoitetaan velkakirjan haltijalle sekä nimetylle henkilölle tai hänen määräämälleen asetettuja velkakirjoja.