Perusteettoman edun palautus on vakiintunut oikeusperiaate, jonka tarkoituksena on estää tilanteet, joissa joku hyötyy toisen kustannuksella ilman hyväksyttävää oikeudellista perustetta. Sen olemassaolo perustuu oikeuskäytäntöön, oikeuskirjallisuuteen sekä myös lainsäädäntöön erityistilanteissa. Käytännössä… Lue lisää »
Velkomustuomio on tuomioistuimen ratkaisu, jossa velallinen velvoitetaan maksamaan velka velkojalle. Se on yleinen seuraus tilanteissa, joissa esimerkiksi lasku, vuokra, laina tai muu rahavelka on jäänyt maksamatta eikä asiasta päästä sopimukseen… Lue lisää »
Pikavipit ja muut kulutusluotot ovat olleet pitkään lainsäätäjän erityisen huomion kohteena. Syynä tähän ovat olleet erityisesti korkeat korot ja niiden aiheuttama velkaantuminen, suuret lisämaksut sekä kuluttajien heikko asema suhteessa ammattimaisiin… Lue lisää »
Ulosotto voi myydä kotina käytetyn asunnon velkojen maksamiseksi, mutta se on yleensä vasta viimesijainen ulosmittauskohde. Ulosottokaari sisältää säännöksiä, joiden tarkoituksena on turvata velallisen asuminen ja toimeentulo. Henkilökohtaisen asunnon myyntiin voidaan… Lue lisää »
Suppea ulosotto on tavallista ulosottoa kevyempi ja edullisempi versio, sillä se vähentää ulosottomenettelystä velkojalle aiheutuvia kustannuksia. Suppeassa ulosotossa velan ulosmittaaminen keskittyy ainoastaan velallisen säännöllisiin tuloihin (velallisen palkka, eläke, elinkeinotulo ja… Lue lisää »
Velkajärjestely on tilaisuus saada talous takaisin hallintaan tilanteessa, jossa velkojen maksamisesta on tullut käytännössä mahdotonta. Se on tuomioistuimen vahvistama menettely, jossa yksityishenkilön velkoja järjestellään uudelleen hänen maksukykynsä mukaisiksi. Velalliselle laaditaan… Lue lisää »
Suomessa saatavien eli yleensä maksamattomien laskujen perintä jaetaan kahteen kategoriaan. Nämä kategoriat ovat vapaaehtoinen ja oikeudellinen perintä. Niiden erona on, että vapaaehtoista perintää harjoittavat yleensä yksityiset toimijat, ja siihen kuuluvat… Lue lisää »
Yksipuolisen tuomion lähettäminen velalliselle Velkoja lähettää yksipuolisen tuomion velalliselle, koska lain mukaan sen joka on saanut yksipuolisen tuomion ”hyväkseen”, tulee antaa se vastapuolelle tiedoksi. Kun velka annetaan näin tiedoksi, niin… Lue lisää »
Pikavippisi korko voi olla laiton, velan luottoehdot voivat olla kohtuuttomia – on myös mahdollista, ettei velkoja ole toimittanut sinulle luottosopimuksia ja luottoehtoja tai olet ollut käytännössä maksukyvytön jo luottoa myönnettäessä,… Lue lisää »
Mikäli olet saanut tiedoksesi yksipuolisen tuomion, ota meihin yhteyttä viipymättä. Asiassa on 30 päivää aikaa tutkia asia ja vaatia tuomion perusteena olevan luoton kohtuullistamista, muutoin se ei ole enää mahdollista.… Lue lisää »
Takaus tarkoittaa sitoumusta, jossa takauksen antaja eli takaaja sitoutuu vastuuseen toisen henkilön eli päävelallisen velasta. Takaajan on vastattava takaamastaan velasta henkilökohtaisella omaisuudellaan. Takaus voi olla toissijainen tai omavelkainen. Mahdollista on myös, että takaajia on useampia, jolloin kukin takaaja vastaa koko velasta yhteisvastuullisesti, ellei toisin sovita. Erääntynyttä velkaa voidaan siten vaatia keneltä tahansa takaajalta. Mikäli takaaja joutuu suorittamaan velan, on hänellä oikeus vaatia maksaamaansa velkaa edelleen velalliselta.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua velkaan ja vakuuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Takauksessa on kyse henkilövakuudesta ja panttauksesta puolestaan esinevakuudesta. Arkikielessä niistä puhutaan kuitenkin usein ristiin.
Kiinteistö pantataan hakemalla sille kiinnitystä. Tällöin kiinnitetystä kiinteistöstä saadaan panttikirjat, jotka toimitetaan velkojalle.
Vakuusarvolla tarkoitetaan lainan vakuudeksi kelpaava osuutta omaisuuden markkina-arvosta eli ostohinnasta.
Juoksevalla velkakirjalla tarkoitetaan velkakirjan haltijalle sekä nimetylle tai hänen määräämälleen henkilölle asetettuja velkakirjoja.
