Paliskunta on poronhoitoaluella asuvien poronomistajien muodostama paikallisorganisaatio. Poronomistaja voi olla vain yhden paliskunnan osakas. Paliskunnat muodostavat paliskuntain yhdistyksen. Paliskunta voi kantaa ja vastata toimialueensa poronhoitoa koskevissa asioissa ja saada nimiinsä… Lue lisää »
Paliskunnan perustaminen tapahtuu kokouksessa, joka pidetään Lapin aluehallintoviraston määräämänä aikana paliskunnan toimialueen rajojen tultua vahvistetuiksi. Poronhoitoalueella on poronomistajien muodostamia paliskuntia, jotka vastaavat toimialueensa poronhoitoa koskevista tehtävistä ja vastuista. Osakkaat muodostavat… Lue lisää »
Paliskunnan kokouksessa päätetään paliskunnan tehtäviä koskevat asiat. Varsinainen kokous pidetään kahdesti vuodessa. Syyskokous pidetään syys- tai lokakuussa ja kevätkokous huhti- tai toukokuussa. Paliskunnan tilikautena on poronhoitovuosi. Varsinaisessa paliskunnan kokouksessa päätetään:… Lue lisää »
Poronhoidon merkkipiiri on poronhoitoalueen sisällä. Poronhoitoalue on jaettu merkkipiireihin maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä. Merkkipiirit huolehtivat, että poromerkit ovat käyttökelpoisia ja eroavat toisistaan riittävän selvästi. Poronhoidon merkkipiiri ja päätöksenteko Merkkipiirin kokous… Lue lisää »
Riistansuoja-alue on yksi mahdollinen keino suojella riistaeläintä. Järeämpiä keinoja ovat riistaeläimen rauhoittaminen tai metsästyksen rajoittaminen. Jos olosuhteet riistan oleskelulle ja lisääntymiselle ovat jollakin saarella tai saariryhmällä tai muulla selvästi määritellyllä… Lue lisää »
Riistaeläinten rauhoittaminen on keino suojella riistaeläintä. Riistaeläimiä ei saa häiritä niiden ollessa sellaisella alueella, jolla asianomaisella ei ole kyseisen riistaeläimen metsästämiseen metsästysoikeutta tai metsästyslupaa. Riistaeläinten rauhoittaminen – edellytykset Jos riistaeläimen kannan säilymisen… Lue lisää »
Luonnonsuojelualueen perustaminen yksityiselle alueelle tapahtuu joko ELY-keskuksen tai maanomistajan aloitteesta. Käytävissä neuvotteluissa sovitaan mm. korvauksista ja alueen rauhoitusmääräyksistä. Jos maanomistaja on myötämielinen luonnonsuojelualue voidaan hyväksyä sopimuksella. Hallintolain hengessä asianosaisia on… Lue lisää »
Poroja on hoidettava siten, etteivät ne pääse viljelyksille ilman maanomistajan, taikka haltijan lupaa eivätkä aiheuta vahinkoa metsänuudistusaloilla oleville taimikoille tai muutoinkaan aiheuta tarpeettomasti vahinkoa maa- tai metsätaloudelle. Muulla kuin saamelaisalueilla… Lue lisää »
Luonnonsuojelualueen perustaminen käynnistyy yleensä esisuojelukiinteistön muodostamisella. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä. Valtion maille luonnonsuojelualue perustetaan perustamissäädöksellä, joka voi olla laki, valtioneuvoston tai ministeriön asetus. Luonnonsuojelualueella on lähtökohtaisesti kaikki luontoa muuttava… Lue lisää »
Poronhoitorikkomus on poronhoitolain vastainen teko, josta voidaan märäätä sakkorangaistus. Poronhoitorikkomuksesta ei kuitenkaan määrätä sakkoa, jos samasta teosta on muualla laissa, yleensä rikoslaissa säädetty ankarampi rangaistus. Poronhoitorikkomus on poronhoitolain vastainen teko… Lue lisää »
Rakennuksen rakentaminen on luvanvaraista, ja siihen tarvitaan rakennuslupa. Tällaisia rakennustöitä voi olla esimerkiksi vajan rakentaminen kesämökin viereen, tai kerroksen lisääminen taloon. Rakennuslupa tarvitaan myös rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamiseen, tai kun kyseessä on terveydelle mahdollisesti haitallinen muutostyö, kuten saunan rakentaminen. Pieniin rakennushankkeisiin rakennuslupaa ei välttämättä tarvita, vaan ilmoitus rakennusviranomaiselle voi riittää. Epäselvissä tilanteissa kannattaa ottaa yhteys juristiin.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua ympäristöön ja asumiseen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Jokamiehenoikeuksilla on taattu jokaiselle oikeus nauttia luonnosta ja hyödyntää sitä riippumatta alueen omistussuhteista, jolloin jokamiehenoikeuksien hyödyntäminen ei velvoita maanomistajan tai haltijan lupaa.
Kiinteistöjen omistajilla on tavanomaisen käytön aiheuttamien vaikutusten haitta ja sietämisvelvollisuus, johon sisältyvät naapurit. Kiinteistön käytöstä ei saa aiheutua naapureille kohtuutonta haittaa.
Asemakaavassa on yksityiskohtaisesti määritelty, miten aluetta tulee käyttää. Kaava osoittaa rakennusten, puistojen ja katujen sijainnin, koon ja käyttötarkoituksen, joita rakentamisessa tulee noudattaa.
Lohkominen on yksi tavallisimmista kiinteistötoimituksista. Lohkomisessa rajoitettu alue eli määräala muovataan itsenäiseksi kiinteistöksi.
Kehitämme Laki24 – palveluamme ja haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi!
Vastaaminen vie vain muutaman minuutin, mutta on meille arvokasta tietoa.
Vastaa asiakaskyselyymme ja voit voittaa 50€ lahjakortin K-ryhmään.