Poromerkki on korvamerkki. Se kertoo omistussuhteen, eli sen kuka poron omistaa. Laidunnuskauden jälkeen voidaan merkitsemisen ansiosta selvittää, mikä poro on kenenkin. Korvamerkki auttaa myös petovahingon tai esim. liikennevahingon selvittämisessä. Mitä poromerkiltä… Lue lisää »
Poikkeuslupa riistalintujen ja ruhoittamattomien lintujen pyyntiin voidaan saada Suomen riistakeskukselta. Yleisenä edellytyksenä on, ettei muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole, eikä päätös haittaa lajin suotuisan suojelutason säilyttämistä Poikkeuslupa riistalintujen ja rauhoittamattomien… Lue lisää »
Menettämisseuraamus metsästyslain perusteella on toissijainen rikoslain 10 luvun mukaisille menettämisseuraamuksille. Rikoslain puolella on mm. metsästysrikos ja törkeä metsästysrikos. Menettämisseuraamus on mahdollinen myös metsästyslain perusteella. Jos riistaeläin on metsästetty vastoin metsästyslain… Lue lisää »
Tarvitseeko vesistörakentamiseen lupaa? Padotus, pengerrys, sillan teko jne.? Vesistörakentamisella tarkoitetaan rakennustöitä mm. vesien käytön tai suojelun edistämiseksi, tulvien ehkäisemiseksi ja viljely- tai metsämaan kuivattamiseksi. Vesistöihin rakennetaan patoja, penkereitä ja tekojärviä,… Lue lisää »
Kuolleena löydetty riistaeläin kuuluu pääsääntöisesti alueen metsästysoikeuden haltijalle. Metsästysoikeuden haltijalla on kuitenkin oikeus riistaeläimeen vain jos tällä on oikeus metsästää samaa riistaeläinlajia alueella. Jos riistaeläintä on metsästetty pyyntiluvan nojalla (esim.… Lue lisää »
Moottorikäyttöisen kulkuneuvon käyttö metsästyksessä on kielletty. Riistaeläintä ei pyyntitarkoituksessa saa hätyyttää tai jäljittää ilma-aluksella taikka maalla kulkevalla moottorikäyttöisellä ajoneuvolla eikä aluksella tai veneellä moottorin käydessä. Riistaeläintä ei saa ampua ilma-aluksesta taikka… Lue lisää »
Ampumakoe on suoritettava, jos metsästää kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa, metsäkaurista, hirveä, valkohäntäpeuraa, metsäpeuraa tai karhua rihlatulla luotiaseella. Ampukakokeen tarkoituksena on varmistua siitä, että metsästäjä tuntee aseen, osaa käyttää sitä ja on… Lue lisää »
Alueen omistaja voi antaa metsästysoikeutensa vuokralle kokonaan tai osin. Maanvuokralain mukaisesti tehty vuokrasopimus ei automaattisesti anna oikeutta metsästykseen vuokra-alueella, vaan tästä on erikseen vuokrasopimuksessa mainittava. Se, että on vuokrannut metsästysoikeuden… Lue lisää »
Oikaisuvaatimus metsästäjätutkinnosta tai ampukakokeesta tulevat eteen lähinnä tilanteissa, joissa ampumakoe tai metsästäjätutkinto on hylätty. Ampumakoe on suoritettava sen joka aikoo metsästää kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa, metsäkaurista, hirveä, valkohäntäpeuraa, metsäpeuraa tai karhua… Lue lisää »
Riistakeskuksen poikkeuslupa on lupa, jolla voidaan poiketa osasta metsästyslain rauhoituksista, kielloista ja rajoituksista. Pääsääntöisesti eläimet rauhoitetaan valtioneuvoston asetuksella. Susi, karhu, saukko, ahma, ilves ja kirjohylje ovat aina rauhoitettuja. Poikkeuslupa voidaan antaa… Lue lisää »
Rakennuksen rakentaminen on luvanvaraista, ja siihen tarvitaan rakennuslupa. Tällaisia rakennustöitä voi olla esimerkiksi vajan rakentaminen kesämökin viereen, tai kerroksen lisääminen taloon. Rakennuslupa tarvitaan myös rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamiseen, tai kun kyseessä on terveydelle mahdollisesti haitallinen muutostyö, kuten saunan rakentaminen. Pieniin rakennushankkeisiin rakennuslupaa ei välttämättä tarvita, vaan ilmoitus rakennusviranomaiselle voi riittää. Epäselvissä tilanteissa kannattaa ottaa yhteys juristiin.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua ympäristöön ja asumiseen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Jokamiehenoikeuksilla on taattu jokaiselle oikeus nauttia luonnosta ja hyödyntää sitä riippumatta alueen omistussuhteista, jolloin jokamiehenoikeuksien hyödyntäminen ei velvoita maanomistajan tai haltijan lupaa.
Kiinteistöjen omistajilla on tavanomaisen käytön aiheuttamien vaikutusten haitta ja sietämisvelvollisuus, johon sisältyvät naapurit. Kiinteistön käytöstä ei saa aiheutua naapureille kohtuutonta haittaa.
Asemakaavassa on yksityiskohtaisesti määritelty, miten aluetta tulee käyttää. Kaava osoittaa rakennusten, puistojen ja katujen sijainnin, koon ja käyttötarkoituksen, joita rakentamisessa tulee noudattaa.
Lohkominen on yksi tavallisimmista kiinteistötoimituksista. Lohkomisessa rajoitettu alue eli määräala muovataan itsenäiseksi kiinteistöksi.
Kehitämme Laki24 – palveluamme ja haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi!
Vastaaminen vie vain muutaman minuutin, mutta on meille arvokasta tietoa.
Vastaa asiakaskyselyymme ja voit voittaa 50€ lahjakortin K-ryhmään.