Laskennallinen ja reaalinen jako

Miten perinnönjako pelkistettynä menee? Perinnönjako sisältää kaksi puolta, laskennallisen jaon ja reaalisen jaon. Lähtökohta on lakimääräinen perimysjärjestys, joka osoittaa jäämistön jako-osakkaat. Kun vielä otetaan huomioon mahdollinen testamentti, voidaan määrittää kunkin… Lue lisää »

Perittävän jäämistö

Mikä on perittävän jäämistö? Perittävän kuoltua pesänselvityksen tehtävänä on vainajan omaisuuden laadun ja laajuuden selvittäminen. Perittävän omaisuus ei välttämättä ole sama kuin reaalisessa jaossa perillisille jaettava omaisuus. Perittävän omaisuus voi… Lue lisää »

Osituskirjan laatiminen

Tarvitseeko osituskirjaa ylipäätään laatia? Osapuolet voivat toimittaa osituksen haluamallaan tavalla lain tahdonvaltaiset ositussäännökset sivuuttaen. Lainsäätäjän tarkoitus on, että osituksesta kuitenkin aina laaditaan osituskirja. Tämä on erityisesti sopimusosituksessa osapuolten edun mukaista.… Lue lisää »

Perintöverotus: Ositus

Mikä on osituksen merkitys perintöverotuksen kannalta? Ositusta ei perunkirjoitukseen mennessä yleensä ole vielä toimitettu. Tällöin leski kuolinpesän osakkaana sekä lesken varat ja velat tulee merkitä perukirjaan, joka asetetaan perintöverotuksen perusteeksi.… Lue lisää »

Perintövero: Epäsuhtainen ositus

Mitä jos ositus on epäsuhtainen? Kun ositus toimitetaan avioliittolain säännösten ja periaatteiden mukaan, on lähtökohtana, että lahjaverotus ei kohdistu osituksen sisältämiin varallisuuden siirtoihin. Tasinko ja mahdolliset lain nojalla suoritettavaksi määrätyt… Lue lisää »