Esisopimuksen sitovuus Esisopimuksen sitovuus toteutuu molemminpuolisena tai vain toisen osapuolen osalta. Kiinteistön kaupan esisopimus voi sitoa myyjää tai ostajaa tai molempia. Esisopimus on alustava sopimusta kiinteistön kaupasta. Esisopimus on tehtävä kirjallisesti… Lue lisää »
Milloin kiinteistöön liittyvä tavara tai esine on irtaimistoa ja milloin kiinteistön ainesosa? Kiinteistön ainesosa kuuluu kauppaan, irtaimisto ei kuulu ilman eri sopimusta. Kuuluvatko tikapuut kiinteistöön ainesosana? Entä ulkovalaisimet tai lipputanko?… Lue lisää »
Taloyhtiön tilat ja osakkaiden huoneistot Taloyhtiön tilat sijaitsevat samassa rakennuksessa kuin osakkaiden huoneistot. Yleensä taloyhtiö omistaa kaikki ne tilat, joita kukaan osakas ei omista. Taloyhtiön, eli virallisesti asunto-osakeyhtiö, toimii nimensä mukaisesti… Lue lisää »
Asuntokauppalain soveltaminen Asuntokauppalain soveltaminen toteutuu valmiiden asunto-osakkeiden kaupan lisäksi myös vielä rakentamisvaiheessa olevien asuntojen kauppoihin. Asuntokauppalain soveltaminen määritellään asuntokauppalain 1 §:ssä seuraavasti: ”Tämä laki koskee asunto-osakkeiden ja muiden asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien… Lue lisää »
Kiinteistön ostaminen elinkeinonharjoittajalta Kiinteistön ostaminen elinkeinonharjoittajalta on ostajan kannalta turvallisempi vaihtoehto kuin kiinteistön ostaminen yksityishenkilöltä. Maakaaren 2 luvun 10 § määrittelee ostajan oikeuksia elinkeinonharjoittajaa vastaan tilanteessa, jossa elinkeinonharjoittaja myy asuinkiinteistön. Em. pykälän mukaan:… Lue lisää »
Valtuutus kiinteistön kauppaan Valtuutus kiinteistön kauppaan on tehtävä määrämuotoisena. Kiinteistökaupassa sekä ostaja että myyjä voivat valtuuttaa puolestaan asiamiehen tekemään kaupan. Kiinteistön kauppa on itsessään määrämuotoinen oikeustoimi. Kiinteistökaupan muotomääräykset tulevat maakaaresta.… Lue lisää »
Miten kiinteistöpanttioikeus perustetaan? Kiinteistöpanttioikeus voidaan perustaa kiinteistöön, sen määräosaan ja määräalaan sekä maanvuokraoikeuteen ja muuhun toisen maahan kohdistuvaan käyttöoikeuteen. Kiinteistöpanttioikeus perustetaan hakemalla maanmittaustoimistosta kiinteistöön tai muuhun kiinnityksen kohteeseen kiinnitys ja… Lue lisää »
Mihin kiinteistökiinnitys voidaan kohdistaa? Kiinnitys voidaan vahvistaa kiinteistöön, määräosin omistetun kiinteistön määräosaan ja muulle kuin kantakiinteistön omistajalle kuuluvaan määräalaan. Määräalaan vahvistettu kiinnitys siirretään viran puolesta koskemaan määräalasta muodostettua kiinteistöä, kun… Lue lisää »
Kannattaako yhteiskiinnitys? Kahteen tai useampaan kiinteistöön saadaan vahvistaa yhteiskiinnitys, jos ne kuuluvat samalle omistajalle ja ne sijaitsevat saman kirjaamisviranomaisen tuomiopiirissä. Yhteiskiinnitysten alaisiin kiinteistöihin saa kohdistua vain määrältään ja etusijaltaan samat… Lue lisää »
Rasittaako kiinteistöäsi lakisääteinen panttioikeus? Kiinteistö, joka lain mukaan vastaa julkisoikeudellisesta tai julkisoikeudellisessa järjestyksessä maksettavaksi pannusta maksusta, voi olla panttina saamisen suorittamisesta lakisääteisen panttioikeuden nojalla. Lakisääteinen panttioikeus voi syntyä muun muassa… Lue lisää »
Jos kaupan kohteessa on virhe, on ostajalla oikeus pidättäytyä omasta suorituksestaan eli kauppahinnan maksamisesta virhettä vastaavalta osalta. Ostajalla on oikeus vaatia virheen korjaamista tai oikaisemista.
Laki24 tarjoaa kattavan tietopankin niin ensiasunnon ostajalle kuin asiantuntijallekin. Haluamme tuoda asunto- ja kiinteistökauppoihin liittyvät tiedot kaikkien saataville nopeasti ja kätevästi. Voit myös soittaa lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua asunto- ja kiinteistöoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymykseesi.
Yhtiövastike on osakkeenomistajan maksuvelvollisuus asunto-osakeyhtiötä kohtaan. Yhtiövastike koostuu hoitovastikkeesta sekä mahdollisesta pääomavastikeesta, joka voi muodostua rahoitusvastikkeesta.
Lainhuudolla tarkoitetaan kiinteistön uuden omistajan tekemää kiinteistön omistusoikeuden kirjaamista. Lainhuuto on haettava kuuden kuukauden kuluessa kaupoista.
Jos kiinteistöä käytetään esim. velan vakuutena, voidaan se joutua kiinnittämään. Tällöin kiinteistön kiinnitys merkitään julkiseen lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin, jonka jälkeen siitä annetaan uusille omistajille todistukseksi panttikirja.
Asunnon tavanomaiseen tarpeistoon sisältyvät laitteet ja esineet, jotka löytyvät asunnosta sitä ostajalle esiteltäessä. Jollei toisin sovita, tarpeisto sisältyy kauppaan. Irtaimistoa ei lueta osaksi tarpeistoa.
Kehitämme Laki24 – palveluamme ja haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi!
Vastaaminen vie vain muutaman minuutin, mutta on meille arvokasta tietoa.
Vastaa asiakaskyselyymme ja voit voittaa 50€ lahjakortin K-ryhmään.
