Kuuluuko elinkeinotoiminnassa käyttämäsi rakennus tai laite kiinteistöön? Kirjaamalla voidaan määrittää kiinteistöllä sijaitsevan, elinkeinotoiminnassa käytettävän rakennuksen, rakennelman, koneen tai laitteen kuulumista kiinteistöön. Muulle kuin kiinteistön omistajalle kuuluva oikeus edellä mainittuihin kohteisiin… Lue lisää »
Mitä kuuluu kiinteistön ainesosiin ja tarpeistoon? Kiinteistön ainesosan ja tarpeiston määrittäminen saattaa toisinaan olla paikallaan mm. yrityskiinnityksen kohdetta selvennettäessä. Kiinteistön omistaja voi rajata tietyn elinkeinotoiminnassa käyttämänsä koneen tai laitteen kiinteistön… Lue lisää »
Onko kiinteistön omistajien kesken tehty hallinnanjakosopimus? Kiinteistön omistus jakaantuu toisinaan usealle. Osaomistajat voivat vapaasti sopia kunkin käyttöön kuuluvasta alueesta. Kiinteistön tontti saattaa olla yhteisessä käytössä tai se on saatettu jakaa… Lue lisää »
Hallinnanjakosopimuksen kirjauksen oikeusvaikutukset Jos useampi henkilö omistaa yhteisesti saman kiinteistön, ja molemmat käyttävät sitä omiin tarkoituksiinsa (esim. paritalo tai kaksi erillistä omakotitaloa) on heidän syytä laatia hallinnanjakosopimus. Hallinnanjakosopimuksessa sovitaan siitä,… Lue lisää »
Miten erityisen oikeuden kirjaamista haetaan? Erityisen oikeuden kirjaamista haetaan siinä maanmittaustoimistossa, jonka toimialueella kiinteistö sijaitsee. Hakemuksessa on yksilöitävä oikeus, jota pyydetään kirjattavaksi ja oikeuden perustamista tai siirtämistä osoittava sopimus tai… Lue lisää »
Mitä oikeusvaikutuksia erityisen oikeuden kirjaamisella on? Erityinen oikeus lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin kirjattuna nauttii julkista luotettavuutta. Erityisen oikeuden kirjaamisella on siten paljolti lainhuudolle säädetyt oikeusvaikutukset. Jos kiinteistöön on perustettu useita kirjattavia… Lue lisää »
Mitä erityinen oikeus kirjaamisasiana tarkoittaa? Onko pakko hakea kirjausta? Erityinen oikeus on sopimukseen tai esimerkiksi testamenttiin perustuva toisen omistamaan kiinteistöön kohdistuva vuokra- tai muu käyttöoikeus, eläkeoikeus, metsänhakkuuoikeus tai vaikkapa soranotto-oikeus.… Lue lisää »
Kiinteistökaupan virhe Jos ostajat epäilevät, että ostamassaan kiinteistössä on virhe, voivat he vedota vaatimuksiensa perusteena maakaaren 2 luvun 17 §:n 1, 2, 3, 4 ja 5 kohdan mukaisiin virheisiin. Jos… Lue lisää »
Vahingonkorvaus kiinteistökaupassa Jos kiinteistökauppaa rasittaa virhe, ostajalla voi olla oikeus vahingonkorvaukseen. Vahingonkorvaus voi olla muiden vaatimusten kanssa rinnakkainen, eli ostaja voi vaatia esim. hinnanalennusta ja vahingonkorvausta taikka kaupan purkua ja… Lue lisää »
Oikeus vetäytyä kiinteistökaupasta Jos kaksi henkilöä sopivat keskenään tekevänsä kiinteistökaupan, mutta toinen heistä tämän jälkeen ei teekään kauppaa vaan vetäytyy siitä, on toisella osapuolella tällöin oikeus korvaukseen kaupasta vetäytymisestä. Korvauksen… Lue lisää »
Jos kaupan kohteessa on virhe, on ostajalla oikeus pidättäytyä omasta suorituksestaan eli kauppahinnan maksamisesta virhettä vastaavalta osalta. Ostajalla on oikeus vaatia virheen korjaamista tai oikaisemista.
Laki24 tarjoaa kattavan tietopankin niin ensiasunnon ostajalle kuin asiantuntijallekin. Haluamme tuoda asunto- ja kiinteistökauppoihin liittyvät tiedot kaikkien saataville nopeasti ja kätevästi. Voit myös soittaa lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua asunto- ja kiinteistöoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymykseesi.
Yhtiövastike on osakkeenomistajan maksuvelvollisuus asunto-osakeyhtiötä kohtaan. Yhtiövastike koostuu hoitovastikkeesta sekä mahdollisesta pääomavastikeesta, joka voi muodostua rahoitusvastikkeesta.
Lainhuudolla tarkoitetaan kiinteistön uuden omistajan tekemää kiinteistön omistusoikeuden kirjaamista. Lainhuuto on haettava kuuden kuukauden kuluessa kaupoista.
Jos kiinteistöä käytetään esim. velan vakuutena, voidaan se joutua kiinnittämään. Tällöin kiinteistön kiinnitys merkitään julkiseen lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin, jonka jälkeen siitä annetaan uusille omistajille todistukseksi panttikirja.
Asunnon tavanomaiseen tarpeistoon sisältyvät laitteet ja esineet, jotka löytyvät asunnosta sitä ostajalle esiteltäessä. Jollei toisin sovita, tarpeisto sisältyy kauppaan. Irtaimistoa ei lueta osaksi tarpeistoa.
