Tiekuljetukset

Kuorman sijoittaminen ajoneuvoihin ›

Kuorman sijoittaminen ajoneuvoihin on tehtävä niin, että kuormasta muodostetaan mahdollisimman matala yhtenäinen kokonaisuus. Painopisteen on oltava mahdollisimman alhaalla ja lähellä ajoneuvon pituussuuntaista keskiviivaa. Mahdollisuuksien mukaan kuorma on tuettava tavaratilan etupäätyä vasten. Jos kuormassa on teräviä esineitä, on terävä pää suunnattava taaksepäin. Kuorman sijoittaminen ajoneuvoihin – varmistus ja sitominen Kuorma ei saa kuormakorissa siirtyä siten, että se Lue lisää ›

Henkilöauton kuormaaminen ›

Henkilöauton kuormaaminen on tehtävä niin, että tavarat ja henkilöt, eivät estä kuljettajaa näkemästä tai haittaa ajoneuvon käsittelyä. Näin ollen esim. apukuljettajan paikalla voidaan kuljettaa vain sellaista tavaraa, että kuljettaja näkee myös oikealle. Kuorma ei myöskään saa vaarantaa hallintalaitteiden käsittelyä. Kuormaaminen on lisäksi tehtävä niin, ettei ajoneuvoon määrätty valaisin, heijastin tai kilpi peity. Henkilöauton kuormaaminen – henkilökuljetukset Autossa Lue lisää ›

Henkilö- ja pakettiautoon kytkettävät perävaunut ›

Henkilö- ja pakettiautoon kytkettävät perävaunut voivat olla joko O1-luokkaan tai O2-luokkaan kuuluvia keskiakseliperävaunuja. Perävaunu voi olla myös O2-luokan puoliperävaunu tai O2-luokan varsinainen perävaunu. Normaalit pienet perävaunut ovat joko O1-luokkaan kuuluvia alle 750kg:n kokonaismassan perävaunuja, tai O2-luokan yli 0,75 tonnin perävaunuja. O2-luokan perävaunussa on jarrut ja ne on määräaikaiskatsastettava joka toinen vuosi. Henkilö- ja pakettiautoon kytkettävän puoliperävaunun Lue lisää ›

Talvirenkaiden käyttö ›

Talvirenkaiden käyttö on Suomessa tavallista. Talvirenkaita on yleensä kahta päätyyppiä; nastattomat kitkarenkaat ja liukuesteillä (nastoilla) varustetut talvirenkaat. Liukuesteillä varustetun renkaan on yleisiltä edellytyksiltään oltava sellainen, ettei se oleellisesti vahingoita tien pintaa. Näin ollen esim. jää- tai talviralliautoilussa käytettyjen nk. piikkirenkaiden käyttö tieliikenteessä on pääsääntöisesti kielletty. Käytetyssä henkilöautonrenkaassa ja kevyessä kuorma-autonrenkaassa saa nastan ulkonema olla enintään 2,0 Lue lisää ›

Miten auton hinaaminen tehdään laillisesti? ›

Auton hinaaminen on usein edessä silloin kun auto on rikkoutunut niin, ettei sitä pysty kuljettamaan sen omalla konevoimalla. Rikkoontunut ajoneuvo on ainakin lavetilla siirtämistä edullisempi vaihtoehto ajoneuvon siirtämiseksi korjauspaikalle. Auton hinaaminen köydellä tai tangolla Hinattaessa on käytettävä köyttä tai hinaustankoa. Köyden tai tangon on oltava vähintään kolme, mutta enintään kuusi metriä pitkä. Keskiosaan on kiinnitettävä Lue lisää ›

Ylikuormamaksun muutoksenhaku on tehtävä hallinto-oikeuteen ›

Ylikuormamaksun muutoksenhaku voi tulla kysymykseen tilanteissa, joissa ylikuormamaksun perusteet tai määrä ovat jollakin perusteella olleet vääriä. Ylikuormamaksun muutoksenhaku Kun liikenteen valvoja on todennut ylikuorman, josta voidaan määrätä ylikuormamaksu, hänen on heti kirjallisesti ilmoitettava asiasta poliisilaitokselle ylikuormamaksun määräämistä varten. Ajoneuvon kuljettajalle on samalla annettava jäljennös ilmoituksesta. Maksuvelvolliselle on ennen maksumääräyksen antamista kirjallisesti varattava tilaisuus antaa selityksensä Lue lisää ›

Ylikuormamaksu ›

Ylikuormamaksu voidaan määrätä ylikuorman kuljettamisesta tavaran kuljetukseen tarkoitetussa moottorikäyttöisessä ajoneuvossa tai sen perävaunussa. Ylikuormamaksu voidaan määrätä, kun ylikuormaa on kuljetettu tieliikennelain alaisella tiellä. Ylikuormamaksu on sakkorangaistuksen lisäksi määrättävä seuraamus. Sillä ei ole tekemistä kuljettajalle määrättävän rikosoikeudellisen seuraamuksen kanssa. Kenelle ylikuormamaksu voidaan määrätä? Ylikuormat ovat olleet tyypillisiä rikoksia ammattimaisessa liikenteessä. Ylikuormamaksulla pyritään vaikuttamaan siihen, jolle ylikuormasta Lue lisää ›

Tiekuljetussopimuslaki: Rahtaus ›

Moottoriajoneuvolla tapahtuvasta vastikkeelliseen sopimukseen perustuvasta tavaran kuljetuksesta on säännökset tiekuljetussopimuslaissa. Suomessa tapahtuva kotimainen kuljetus ja pääsääntöisesti myös Suomen ja vieraan valtion välillä tapahtuva kansainvälinen kuljetus kuuluvat lain soveltamisalan piiriin. Tiekuljetussopimuslaki vastaa kansainvälisen rahtikuljetusten yleissopimuksen, ns. CMR-sopimuksen, sääntelyä. Suomen lakia ei sovelleta kansainväliseen kuljetukseen, johon yleisten kansainvälisen yksityisoikeuden periaatteiden mukaan on sovellettava toisen CMR-sopimukseen liittyneen valtion Lue lisää ›

Tiekuljetussopimus: Tiekuljetussopimuslaki sääntelee ›

Kansainvälisessä kuljetuksessa kuljetussopimuksesta on laadittava rahtikirja, jolla sopimus vahvistetaan. Sama on pääsääntönä myös kotimaisissa kuljetuksissa. Tavaran lähettäjä ja rahdinkuljettaja voivat kuitenkin sopia siitä, ettei rahtikirjaa tehdä. Rahtikirjaa ei kotimaisissa kuljetuksissa tarvitse myöskään tehdä, jos sen tekeminen aiheuttaa erityistä haittaa tai se ei ole käytäntönä kyseessä olevissa kuljetuksissa. Tiekuljetussopimus on pätevä ja tiekuljetussopimuslain sääntelyn alainen, vaikka Lue lisää ›

Tavaran lähettäjä: Tavarasta määrääminen kuljetuksen aikana ›

Lähettäjä saa kuljetuksen aikana määrätä tavarasta antamalla rahdinkuljettajalle ohjeita kuljetuksen keskeyttämisestä, määräpaikan muuttamisesta tai tavaran luovuttamisesta muulle kuin aikaisemmin mainitulle vastaanottajalle. Myös muita vastaavia ohjeita on lupa antaa. Rahdinkuljettaja on vastuussa noudatettavissa olevan ohjeen noudattamatta jättämisestä aiheutuneesta vahingosta. Lähettäjän oikeus määrätä tavarasta lakkaa vastaanottajan vaadittua tavaran luovuttamista taikka kansainvälisessä kuljetuksessa, kun vastaanottajalle luovutetaan rahtikirjan vastaanottajankappale. Lue lisää ›