Milloin kiinteistöön liittyvä tavara tai esine on irtaimistoa ja milloin kiinteistöön kuuluvaa tarpeistoa? Kiinteistön tarpeisto kuuluu pääsääntöisesti kauppaan tosin kuin irtaimisto, joka ei kuulu — ilman erillistä sopimusta. Ovatko tikapuut kiinteistön tarpeistoa?… Lue lisää »
Kiinteistökaupan laatuvirhe on yksi yleisimmistä kiinteistöriidan aiheuttajista. Laatuvirhe tarkoittaa sitä, että kiinteistö ei kuntonsa puolesta vastaa sitä, mitä myyjän ja ostajan välillä on sovittu kauppaa tehtäessä. Kauppaa tehtäessä sopimuksella määritellään… Lue lisää »
Kiinteistön on täytettävä sellainen laatu, joka kauppakirjasta ilmenee. Maakaaren mukaan kiinteistössä on laatuvirhe, jos se ei laadultaan ja ominaisuuksiltaan vastaa sitä mitä kaupan osapuolet ovat sopineet. Kiinteistössä on virhe myös… Lue lisää »
Asunnon tarkastusvelvollisuus koskee lähinnä käytetyn asunnon kauppaa, josta säädellään asuntokauppalain 6 luvun 12 ja 19 §:ssä. Samoja säädöksiä sovelletaan kuitenkin myös uuden asunnon kauppaan silloin, kun asunto myydään vasta sen valmistumisen… Lue lisää »
Maakaaren 2 luvun 22 §:n 1 momentin mukaan kiinteistön ostaja ei saa vedota kiinteistöstä löytyvään seikkaan laatuvirheenä, jos tämä seikka olisi voitu havaita kiinteistön tarkastuksen yhteydessä ennen kauppojen tekemistä. Ostajalla… Lue lisää »
Hinnanalennus ja kaupan purku asuntokaupoissa ovat ostajalle vaihtoehtoisia ratkaisuja. Asuntokauppalain 6 luvun 16 §:n mukaan ostajalla on oikeus virhettä vastaavaan tai muuten virheeseen nähden määrältään kohtuulliseen hinnanalennukseen. Ostajalla on oikeus… Lue lisää »
Jos irtisanomisajasta ei ole sovittu osapuolten kesken tai työehtosopimuksessa, noudatetaan lain mukaisia irtisanomisaikoja. Näiden aikojen pituus riippuu työsuhteen kestosta. Mitä kauemmin työsuhde on kestänyt, sitä pidempää irtisanomisaikaa noudatetaan. Lain mukaan… Lue lisää »
Yhtiökokous voi päättää, että osakkeenomistajan hallinnassa oleva osakehuoneisto on enintään kolmen vuoden ajaksi otettava yhtiön hallintaan, jos osakkeenomistaja ei maksa erääntynyttä yhtiövastiketta tai niitä kuluja, joita yhtiölle on aiheutunut hallintaanottouhkaisen varoituksen antamisesta ja yhtiökokouksen koolle… Lue lisää »
Yhtiökokouksen päätöksen moite on asunto-osakeyhtiölain mukaisen vahingonkorvausoikeuden lisäksi osakkeenomistajan tärkein oikeussuojakeino. Osakkeenomistaja voi moittia yhtiökokouksen päätöstä, jos asian käsittelyssä ei ole noudatettu menettelyä koskevia tämän lain säännöksiä tai yhtiöjärjestyksen määräyksiä… Lue lisää »
Asunto-osakeyhtiölain 24 luvun säännökset vahingonkorvauksesta ovat yhtiökokouksen päätöksen moitteen lisäksi ovat osakkeenomistajan tärkein oikeussuojakeino. Vahingonkorvausvastuuseen asunto-osakeyhtiölain mukaan voivat joutua itse yhtiö, asunto-osakeyhtiön johto, kuten hallitus tai isännöitsijä, yksittäinen osakkeenomistaja tai yhtiökokouksen puheenjohtaja, tilintarkastaja… Lue lisää »