Asuinhuoneiston vuokrasopimuksen irtisanominen on tehtävä kirjallisesti. Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain, joka yleisemmin tunnetaan huoneenvuokralakina, 54 §:n 1 momentin mukaan vuokranantajan irtisanoessa vuokrasopimuksen, on vuokralaiselle annettava kirjallinen irtisanomisilmoitus, josta käy ilmi… Lue lisää »
Kiinteistökaupan ilmoittaminen verottajalle tehdään varainsiirtoveron, luovutusvoittoveron, lahjaveron taikka perintöveron maksamista varten. Kiinteistökaupan ilmoittaminen verottajalle Varainsiirtovero Kiinteistönkaupoista menee varainsiirtovero. Varainsiirtoveroa ei ole kuitenkaan suoritettava, jos luovutuksensaaja on hankkinut omistukseensa kiinteistön ja vähintään puolet… Lue lisää »
Oikeus käyttää avustajaa esitutkinnassa on asianosaisella. Asianosainen voi käyttää valitsemaansa avustajaa. Jos asianosainen on rikoksesta epäilty, on tälle ilmoitettava mainitusta oikeudesta. Myös asianomistajalle on ennen hänen kuulemistaan kirjallisesti ilmoitettava mainitusta oikeudesta,… Lue lisää »
Häätö maksamattomien vuokrien takia onnistuu yleensä viimeistään sen jälkeen, kun vuokralaisella on vähintään kahden kuukauden vuokrat maksamatta. Vuokralaisen häätöprosessi alkaa vuokrasopimuksen päättämisestä, minkä jälkeen häätöä haetaan käräjäoikeudesta. Käräjoikeuden antaman häätötuomion… Lue lisää »
Tuomioistuinjärjestelmä? Missä asioit? Suomessa tuomioistuimet jaotellaan vakiintuneesti yleisiin tuomioistuimiin, hallintotuomioistuimiin ja erityistuomioistuimiin. Yleisinä alioikeuksina toimivat käräjäoikeudet. Ne käsittelevät riita- ja rikosjuttuja. Muutoksenhakuasteena ovat hovioikeudet eli käräjäoikeuden tuomiosta voi valittaa hoviin.… Lue lisää »
Hakemus pesänselvittäjästä tehdään käräjäoikeuteen. Pesänselvittäjää voi hakea jokainen osakas yksin, riippumatta muiden osakkaiden halukkuudesta. Hakemuksen perusteella käräjäoikeus määrää kuolinpesään pesänselvittäjän. Pesänselvittäjän tehtävänä on saattaa kuolinpesä jakokuntoon. Pesänselvittäjä hakemus Pesänselvittäjä hakemus… Lue lisää »
Perunkirjoitukseen kutsuminen tehdään kirjallisesti tai suullisesti. Kutsu on toimitettava kaikille pesän osakkaille ja muille oikeudenomistajille. KeNET on kutsuttava perunkirjoitukseen Perunkirjoitukseen on toimitettava kutsu kaikille pesän osakkaille. Pesän osakkaita ovat perilliset… Lue lisää »
Perukirjan täydentäminen tehdään silloin, kun varsinaiseen perukirjaan ei ole merkitty kaikkea sitä, mitä vainaja omisti tai oli velkaa tai sieltä puuttuu muu olennainen tieto. Milloin toimitetaan täydennysperunkirjoitus? Jos perunkirjoituksen jälkeen… Lue lisää »
Perunkirjoitus on toimitettava jokaisen kuolleen luonnollisen henkilön jälkeen kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Perunkirjoituksen toimittaa kaksi uskottua miestä. Perunkirjoituksesta säädellään perintökaaressa. Mikä on perukirjan tehtävä? Perunkirjoituksella on kaksi funktiota. Ensinnäkin perunkirjoituksessa… Lue lisää »
Kuluttajille suunnattuja, nopeasti ilman vakuuksia myönnettäviä luottoja kutsutaan kuluttajaluottosopimuksiksi eli tuttavallisemmin ns. pikavipeiksi. Kuluttajaluotolla tarkoitetaan luottoa, jonka elinkeinonharjoittaja eli luotonantaja sopimuksen mukaan myöntää tai lupaa myöntää kuluttajalle lainana, maksunlykkäyksenä tai muuna… Lue lisää »