Alaikäisen lapsen edunvalvojana toimivat lapsen huoltajat, joitain poikkeuksia lukuun ottamatta. Alaikäisen edunvalvojan velvollisuudet perustuvat holhoustoimesta annettuun lakiin, ja edunvalvojien tärkein vastata alaikäisen omaisuuden hoitamisesta. Alaikäinen lapsi voi omistaa omaisuutta tai… Lue lisää »
Vuokranantaja saa valita vuokralaisen asuntoonsa vapaasti, kunhan valintaperuste ei ole syrjivä yhdenvertaisuuslain tarkoittamalla tavalla. Yhdenvertaisuuslaki sisältää säännöksiä, joiden tarkoituksena on turvata ihmisten yhdenvertainen kohtelu, ja se koskee myös yksityisiä vuokramarkkinoita… Lue lisää »
Suomessa avioliittolaki asettaa puolisoille pakollisen harkinta-ajan avioerolle ennen avioliiton lopullista päättämistä. Tämän vuoksi avioeroon liittyy lähtökohtaisesti kuuden kuukauden harkinta-aika, jota ei voida lyhentää edes puolisoiden yhteisellä suostumuksella, ja puolisot saavat… Lue lisää »
Perintökaaren mukaan kuolinpesän osakkaat voivat toimittaa perinnönjaon sopimallaan tavalla. Sopimusjako on ensisijainen ja yleensä nopein, edullisin sekä joustavin tapa jakaa perintö. Sopimusjaossa osakkaat päättävät yhdessä, miten pesän varat jaetaan. Perinnön… Lue lisää »
Perintöön liittyvistä asioista säädetään perintökaaressa. Perinnöstä voidaan luopua joko perittävän eläessä tai hänen kuolemansa jälkeen. Alaikäiset lapset ja muut edunvalvonnan alaiset henkilöt tarvitsevat edunvalvojan edustamaan itseään kuolinpesässä. Edunvalvonnan alaisten henkilöiden… Lue lisää »
Avioehtosopimus on aviopuolisoiden välinen sopimus, jolla voidaan sopia avioliiton varallisuusoikeudellisista vaikutuksista, erityisesti omaisuuden erottelusta avioeron tai kuoleman varalta. Avioliittolain mukaan avioehtosopimuksen voimaantulo edellyttää, että se täyttää lain mukaiset muotovaatimukset ja… Lue lisää »
Jos henkilö kuolee tekemättä testamenttia, hänen omaisuutensa jaetaan perintökaaren mukaisen lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan. Suomessa perimysjärjestys perustuu parenteeliryhmiin. Parenteeliryhmään kuuluminen tarkoittaa polveutumista samasta kannasta eli vanhemmasta/vanhemmista. Perimysjärjestys perustuu siis sukulaisuuteen ja… Lue lisää »
Yleensä lapsen vanhemmat ovat eron jälkeen yhteishuoltajia. Yhteishuoltajuus tarkoittaa, että vanhemmat tekevät yhdessä merkittävät lasta koskevat päätökset, kuten esimerkiksi koulutukseen, terveydenhuoltoon tai asumiseen liittyvät ratkaisut. Kaikissa tilanteissa yhteishuoltajuus ei kuitenkaan… Lue lisää »
Lapsen huoltajia ovat tavallisesti hänen vanhempansa. Lapsen arjessa voi olla mukana myös joku muu läheinen aikuinen, kuten esimerkiksi isovanhempi tai vanhemman uusi kumppani, jolla on merkittävä rooli lapsen elämässä. Tälle… Lue lisää »
Uskonnon- ja omatunnonvapaus on Suomessa perustuslakiin kirjattu perusoikeus, joka koskee kaikkia ihmisiä iästä riippumatta. Lapsen uskonnonvapaus on kuitenkin siltä osin rajoitettua, että lapsi ei voi tehdä kaikkia uskontoaan koskevia päätöksiä… Lue lisää »