Milloin perittävän antama lahja on saajansa ennakkoperintöä? Perittävä voi aina lahjaa antaessaan tai myöhemmin elinaikanaan määrätä, onko lahja katsottava saajansa ennakkoperinnöksi. Myös olosuhteista voidaan perittävän tarkoitus lahjan ennakkoperintöluonteesta päätellä. Jos perittävä… Lue lisää »
Mitä ovat olosuhteiden perusteella tehtävät päätelmät ennakkoperinnöstä? Määräys lahjoituksen ennakkoperintönä huomioon ottamisesta ei ole lopullinen. Sen perittävä voi milloin tahansa elinaikanaan ja jopa täysin vapaamuotoisesti peruuttaa. Mitä ovat sitten olosuhteiden… Lue lisää »
Onko muulle kuin rintaperilliselle annettu lahja ennakkoperintöä? Jos lahjan saajana on muu perillinen kuin perittävän jälkeläinen, on ennakkoperintöolettama päinvastainen kuin rintaperilliselle annetun lahjan kohdalla. Lahja on ennakkoperintönä vähennettävä vain, jos… Lue lisää »
Miten ennakkoperintö verotetaan? Ennakkoperintöä perittävän elinaikana lahjana verotettaessa ei ennakkoperinnön käsitteellä ole merkitystä. Verotetaan normaalista lahjasta. Ennakkoperintö on saantona lahja. Ennakkoperinnön käsite tulee merkitykselliseksi vasta perittävän kuoltua toimitettavassa perintöverotuksessa ja… Lue lisää »
Miten ennakkoperintö otetaan perinnönjaossa huomioon? Jommankumman puolison avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta puolisoiden yhteiselle rintaperilliselle annettu ennakkoperintö on vähennettävä ensiksi kuolleelta puolisolta jääneestä perinnöstä. Jos ennakon koko arvoa ei voida tästä vähentää,… Lue lisää »
Mitä ovat henkivakuutuskorvaukset? Vakuutukset voidaan jakaa karkeasti henkilö- ja esinevakuutuksiin. Henkilövakuutusten piiriin kuuluvat mm. vapaaehtoiset henkivakuutukset, ryhmähenkivakuutukset, tapaturmavakuutukset sekä eläkevakuutus. Henkilövakuutuksia voidaan myöntää myös erilaisina yhdistelmävakuutuksina. Vakuutuksen kohteena on luonnollinen… Lue lisää »
Jos vakuutuskorvaus maksetaan kuolinpesälle, se luetaan vainajan varoihin ja otetaan huomioon osituksessa vainajan ja lesken välillä. Tällöin leski saa avio-oikeuden nojalla saamansa osuuden vakuutuskorvauksista verovapaasti. Jos leski avio-oikeusosuuden lisäksi saa… Lue lisää »
Vakuutussopimuslaissa on annettu ohjeita siitä, kuinka vakuutukseen sisältyviä edunsaajamääräyksiä tulkitaan silloin, kun edunsaajaa ei ole nimeltä mainittu. Tulkintaohjeita on tällöin noudatettava, ellei määräyksestä tai olosuhteista muuta seuraa. Vakuutuksenantaja vastaa siitä,… Lue lisää »
Vakuutuksenottajalla on oikeus määrätä se taho, jolla vakuutuksenottajan tai vakuutetun sijasta on oikeus henkilövakuutuksesta suoritettavaan korvaukseen. Useimmiten edunsaajaksi on merkitty omaiset. Edunsaajamääräys sisältyy yleensä kirjallisiin vakuutusehtoihin. Vakuutukenottaja voi muuttaa määräystä… Lue lisää »
Mitä jos perinnönjako on epäsuhtainen? Lähtökohtana perintökaaren perinnönjakosäännöksissä on sukulaisuuteen perustuva tasajako. Jos joku perillisistä liiaksi luopuu osuudestaan toisen hyväksi, voi kysymyksessä olla lahja ja sovellettavaksi voi tulla jopa kahdenkertainen… Lue lisää »
Lakiosa on aina puolet perintöosasta. Vain rintaperillisellä on oikeus lakiosaan. Perinnönjättäjä voi testamentilla pienentää lakiosaa tai sulkea rintaperillisen pois perinnöstään. Tällöin rintaperillinen ei saa automaattisesti lakiosaansa, vaan hänen on esitettävä sitä koskeva lakiosavaatimus.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua perhe- ja perintöoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymykseesi.
Ole yhteydessä henkilöön, joka on kykenevä toimimaan pesänjakajana tai auttamaan pesänselvityksessä/-jaossa.
Selvitä onko vainaja tehnyt testamenttia sekä järjestele muut tärkeät paperit kuntoon. Toimita ne pesänjakajalle.
Pesänjakaja toimittaa mahdollisen osituksen tai omaisuuden erottelun.
Perunkirjoituksen jälkeen pesänjakaja toimittaa Verohallinnolle perukirjan, joka toimii perintöverotuksen pohjana.
