Tuomion täydentäminen tarkoittaa jälkikäteistä lisäratkaisun antamista asianosaisen vaatimuksesta, josta tuomioistuin ei ole lausunut alkuperäisessä tuomiossa. Tuomion täydentämisellä annetaankin eräänlainen lisätuomio asiassa. Tuomion täydentämisestä säännellään oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 11 ja 12… Lue lisää »
Asianosaisjulkisuus rikosasiassa kertoo sen, ketkä ovat oikeutettuja saamaan meneillään olevasta esitutkinnasta tietoja. Lähtökohtaisesti asianosaisella on esitutkinnan aloittamisen jälkeen oikeus saada tieto esitutkintaan johtaneista ja esitutkinnassa ilmi tulleista seikoista sekä esitutkinta-aineistosta, joka… Lue lisää »
Laillisuusperiaate jaetaan neljään alaperiaatteeseen Laillisuusperiaate jaetaan neljään eri periaatteeseen, praeter legem- kielto, analogikielto, taannehtivuuskielto ja epätäsmällisyyskielto. Laillisuusperiaate on säädetty sekä perustuslaissa että rikoslaissa: PL 8 § Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate Ketään ei saa… Lue lisää »
Kirjallisesta menettelystä säännellään rikosprosessilain 5a luvussa. Kirjallisessa menettelyssä tuomari ratkaisee asian käräjäoikeuden kansliassa ja päätös annetaan ennalta ilmoitettuna päivänä. Tuomio tai päätös perustuu kirjalliseen aineistoon, johon asianosaiset ovat vedonneet. Kirjallisen… Lue lisää »
Rikosprosessilaissa on säännöksensä tilanteeseen, jossa asia voidaan tutkia ja ratkaista syytetyn poissaolosta huolimatta. Poissaolokäsittelyn etu on, ettei pääkäsittelyä jouduta peruuttamaan, vaikka asianosainen jäisi saapumatta istuntoon. Poissaolokäsittely turvaakin oikeudenkäynnin tehokkuutta ja… Lue lisää »
Mitä lakia sovelletaan? Ajallinen soveltuvuus on tärkeä lähtökohta muun muassa rikosoikeudessa. Periaate tulee sovellettua tilanteissa, missä lakeja muutetaan ja rikosasia ratkaistaan myöhemmin, silloin voimassaolevan rikoslain valossa. Ajallinen soveltuvuus tarkoittaa, että… Lue lisää »
Ajokielto voi olla myös ehdollinen Tuomioistuin voi, jollei yleinen etu muuta vaadi, määrätä ajokiellon ehdollisena, jos ajo-oikeus on ajokieltoon määrättävälle henkilölle ammatin takia välttämätön tai jos siihen on muu erityisen… Lue lisää »
Mikä on ammattimainen kätkemisrikos? Hän, joka kätkee, hankkii, ottaa huostaansa tai välittää toiselta varkaus-, kavallus-, ryöstö-, kiristys-, petos-, kiskonta- tai maksuvälinepetosrikoksella saatua omaisuutta tai muulla tavoin ryhtyy sellaiseen omaisuuteen, on tuomittava… Lue lisää »
Rikoksesta epäillyn kuulustelu on osa rikoksen esitutkintaa. Epäillyn kuulusteluun voi päätyä varsin matalalla kynnyksellä. Rikoilmoistuksen kirjaamiseen riittää ”syytä epäillä” -kynnyksen ylittyminen. Esitutkintaviranomaisella on siten joko omien tutkimustensa tai rikoksen ilmoittajan… Lue lisää »
Poliisirikosten tutkinnanjohtaja on pääsääntöisesti syyttäjä. Syyttäjä johtaa esitutkintaa aina kun poliisimiehen epäillään tehneen rikoksen virkatehtävän suorittamisen yhteydessä. Tällaisissa tapauksissa myös asiaa tutkivat käytännön tutkintatoimenpiteitä tekevät tutkijat tulevat muualta kuin rikokseen… Lue lisää »
Kehitämme Laki24 – palveluamme ja haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi!
Vastaaminen vie vain muutaman minuutin, mutta on meille arvokasta tietoa.
Vastaa asiakaskyselyymme ja voit voittaa 50€ lahjakortin K-ryhmään.