Asunto-osakkeiden, kuten valmiin uuden asunnon ja käytetyn asunnon kaupasta sääntelee asuntokauppalaki. Asuntokauppalain tarkoituksena on määritellä asunto-osakkeiden ja muiden hallintaan oikeuttavien yhteisöosuuksien kauppaa sekä suojata ostajan oikeudellista ja taloudellista asemaa asunnon… Lue lisää »
Uuden asunnon kauppa Vaaranvastuu asuntokaupassa ilmenee sekä uuden että käytetyn asunnon kaupassa. Uuden asunnon kaupassa vaaranvastuu siitä, että asunto tuhoutuu tai vahingoittuu ostajasta riippumattomasta syystä ennen hallinnan luovutusta, on myyjällä. Pääsääntöisesti… Lue lisää »
Yhtiövastikkeesta ja muusta yhtiöjärjestykseen perustuvasta osakkeenomistajan maksuvelvollisuudesta yhtiötä kohtaan säädellään asunto-osakeyhtiölaissa. Yhtiövastikkeella katetaan kaikki yhtiön menot, jotka yhtiö on lain, yhtiöjärjestyksen tai sopimuksen taikka muun perusteen mukaan velvollinen suorittamaan. Yhtiövastike asunto-osakeyhtiössä… Lue lisää »
Asunto-osakeyhtiön toiminnantarkastajan vahingonkorvausvelvollisuus on säädelty asunto-osakeyhtiölaissa. Lain 24 luvun 5 §:n mukaan toiminnantarkastaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on tehtäväänsä suorittaessaan aiheuttanut yhtiölle joko tahallisesti tai huolimattomuudesta. Toiminnantarkastajan vahingonkorvausvelvollisuus konkretisoituu… Lue lisää »
Asunnon tarkastusvelvollisuus koskee lähinnä käytetyn asunnon kauppaa, josta säädellään asuntokauppalain 6 luvun 12 ja 19 §:ssä. Samoja säädöksiä sovelletaan kuitenkin myös uuden asunnon kauppaan silloin, kun asunto myydään vasta sen valmistumisen… Lue lisää »
Hinnanalennus ja kaupan purku asuntokaupoissa ovat ostajalle vaihtoehtoisia ratkaisuja. Asuntokauppalain 6 luvun 16 §:n mukaan ostajalla on oikeus virhettä vastaavaan tai muuten virheeseen nähden määrältään kohtuulliseen hinnanalennukseen. Ostajalla on oikeus… Lue lisää »
Yhtiökokous voi päättää, että osakkeenomistajan hallinnassa oleva osakehuoneisto on enintään kolmen vuoden ajaksi otettava yhtiön hallintaan, jos osakkeenomistaja ei maksa erääntynyttä yhtiövastiketta tai niitä kuluja, joita yhtiölle on aiheutunut hallintaanottouhkaisen varoituksen antamisesta ja yhtiökokouksen koolle… Lue lisää »
Yhtiökokouksen päätöksen moite on asunto-osakeyhtiölain mukaisen vahingonkorvausoikeuden lisäksi osakkeenomistajan tärkein oikeussuojakeino. Osakkeenomistaja voi moittia yhtiökokouksen päätöstä, jos asian käsittelyssä ei ole noudatettu menettelyä koskevia tämän lain säännöksiä tai yhtiöjärjestyksen määräyksiä… Lue lisää »
Asunto-osakeyhtiölain 24 luvun säännökset vahingonkorvauksesta ovat yhtiökokouksen päätöksen moitteen lisäksi ovat osakkeenomistajan tärkein oikeussuojakeino. Vahingonkorvausvastuuseen asunto-osakeyhtiölain mukaan voivat joutua itse yhtiö, asunto-osakeyhtiön johto, kuten hallitus tai isännöitsijä, yksittäinen osakkeenomistaja tai yhtiökokouksen puheenjohtaja, tilintarkastaja… Lue lisää »
Asunto-osakeyhtiön hallitus vastaa taloyhtiön käytännön asioiden hoitamisesta ja johtaa taloyhtiötä yhtiökokouksen valitsemana ja tehtävään valtuuttamana. Asunto-osakeyhtiöllä on oltava hallitus. Hallitus on useimmiten kolmihenkinen. Hallitus kokoontuu tarvittaessa ja tekee päätökset enemmistöpäätöksin.… Lue lisää »
