Haastetiedoksianto on yksi tapa suorittaa tiedoksianto todisteellisesti. Tuomioistuimen on huolehdittava siitä, että asianosaiset saavat tärkeät asiat, kuten istuntokutsut tiedoksi riittävän ajoissa. Haastetiedoksianto – käyttötavat Jos viranomainen katsoo siihen olevan aihetta,… Lue lisää »
Sovintosopimus on asiakirja, jolla osapuolet ilmaisevat päässeensä yhteisymmärrykseen erimielisyyttä aiheuttaneessa asiassa. Sovintosopimuksen tavoitteena on ratkaista riitaosapuolten kesken hyväksyttävällä tavalla, jolloin kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä saavutettuun ratkaisuun. Sovintosopimus voi koskea monenlaisia… Lue lisää »
Kantajan kanne annetaan vastaajalle tiedoksi haasteella. Vastaaja vastaa haasteeseen kirjallisesti. Vastaaja siis laatii vastineen. Poikkeuksellisesti, esim. jos sen oletetaan nopeuttavan asian käsittelyä, voidaan vastaus tehdä myös suullisesti. Vastauksessaan vastaaja esittää… Lue lisää »
Kanne ja haaste ovat riita-asiassa käytettyjä termejä. Kanteella tarkoitetaan vaatimusta, jonka kantaja kohdistaa vastaajaan. Se on ikään kuin pyyntö tuomioistuimelle saada tietynlainen tuomio. Esimerkiksi vaaditaan tuomioistuimelta, että virheelliseksi osoittautunut kauppa… Lue lisää »
Miten ennakkopäätösvalituksen tekeminen käytännössä tapahtuu? Ennakkopäätösvalitukseen haetaan ensin suostumus vastapuolelta ja sen jälkeen valituslupa KKO:sta. Ennakkopäätösvalituksen tekeminen Ennakkopäätösvalituksella tarkoitetaan valitusta, joka tehdään käräjäoikeuden ratkaisusta suoraan korkeimpaan oikeuteen. Ennakkopäätösvalituksen taustalla oleva… Lue lisää »
Jos hovioikeus on ratkaissut asian asianosaisen mielestä virheellisellä tavalla, tämä voi valittaa päätöksestä korkeimpaan oikeuteen. Valittaminen korkeimpaan oikeuteen edellyttää kuitenkin aina valituslupaa. Asianosaisella on oikeus hakea valituslupaa 60 päivän ajan… Lue lisää »
Asianosaisella on mahdollisuus valittaa tuomioistuimen ratkaisusta, jos se asianosaisen mielestä on väärä. Jokaiselle on Suomen perustuslaissa turvattu oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Oikeus hakea muutosta, eli valittaa tuomiosta, sisältyy tähän oikeuteen. Suomessa… Lue lisää »
Valitus käräjäoikeuden päätöksestä tehdään hovioikeuteen. Valitus käräjäoikeuden päätöksestä voidaan tehdä myös suoraan Korkeimpaan oikeuteen, mutta tämä on poikkeustilanne. Silloin kyseessä on niin sanottu ennakkopäätösvalitus ja valitukselle tarvitaan Korkeimman oikeuden myöntämä… Lue lisää »
Asianosaisilla on lähtökohtaisesti oikeus sopia siitä, missä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa heidän välisensä riita-asia ratkaistaan. Heillä on oikeus sopia, että heidän riitansa on tutkittava jossain muussa kuin lain mukaan määräytyvässä käräjäoikeudessa,… Lue lisää »
Muotoamiskanteella vaaditaan jonkun oikeussuhteen tai oikeustilan muutosta. Muotoamiskanteen perusteella annettu tuomio muuttaa vaaditun oikeussuhteen tai oikeustilan ilman, että se vaatisi asianosaisilta minkäänlaisia toimia. Muotoamiskanteet koskevat asioita, joista asianosaiset eivät voi… Lue lisää »
Siviiliprosessissa käsiteltävä asia määritellään joko dispositiiviseksi tai indispositiiviseksi. Dispositiivisella asialla tarkoitetaan asiaa, jossa osapuolten välinen – heidän keskenään sopima – sovinto on mahdollinen ja osapuolia sitova, kun taas indispositiivissa asioissa osapuolten sovinto ”ei ole mahdollinen” ilman tuomioistuimen päätöstä.
Suurin osa asioista on disposiivisia. Tämä perustuu sopimusvapauteen ja siihen, että yleinen etu tai julkinen intressi ei ole kyseessä. Esimerkiksi asuntokaupassa Ostaja ja Myyjä voivat aina sopia erimielisyytensä keskinäisellä sovinnolla, koska kyse osapuolten välisestä asiasta ilman ulkopuolista intressiä.
Indispositiivia asioita ovat käytännössä lapsen huoltoa- ja tapaamisoikeutta sekä isyyttä koskevat asiat. Tuomioistuin valvoo tällöin, että julkista intressiä ei loukata, koska ratkaisu vaikuttaa muihinkin kuin asianosaisiin. Indisposiivisessa asiassa tuomioistuin joutuu esim. harkitsemaan tosiseikan tunnustamisen näyttöarvon erikseen – eikä myönnettyä tosiseikkaa voida ottaa suoraan ns. riidattomana seikkana tuomion perusteeksi. Eli tuomio tulee perustua lähtökohtaisesti tosiseikoille, jotka on näytetty toteen, eikä pelkästään osapuolen tunnustaman tosiseikan olemassaoloon.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua oikeudenkäyntiin ja riita-asioihin liittyvissä kysymyksissä. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31.
Kanne on vaatimus, jonka kantaja kohdistaa vastaajalle. Kanteesta on käytävä ilmi mitä kantaja vaatii vastaajalta tuomioistuimessa. Riita-asiassa kanne nostetaan haasteella.
Käräjäoikeuden päätöksestä on mahdollista hakea jatkokäsittelylupaa hovioikeudelta ja hovioikeuden päätöksestä valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Molempien valitusten menestymiseen on asetettu tietyt kriteerit.
Muutoksenhakukeinoihin lukeutuvat ylimääräiset muutoksenhakukeinot, joita ovat lainvoiman saaneen tuomion purkaminen, kantelu tuomiovirheen perusteella sekä menetetyn määräajan palauttaminen.
Riita-asioissa hävinnyt osapuoli joutuu pääsääntöisesti maksamaan molempien oikeudenkäyntikulut. Puolestaan riita-asioissa, joissa sovinto ei ole sallittu, vastaavat asianosaiset itse oikeudenkäyntikuluistaan.
Kehitämme Laki24 – palveluamme ja haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi!
Vastaaminen vie vain muutaman minuutin, mutta on meille arvokasta tietoa.
Vastaa asiakaskyselyymme ja voit voittaa 50€ lahjakortin K-ryhmään.
