Välitysliikkeen kanssa tehtäviä kiinteistöä koskevia toimeksiantoja säätelee oma lakinsa. Välitystoimeksianto voi koskea kiinteistön, rakennuksen tai huoneiston myyntiä, ostoa, vaihtoa taikka vuokraoikeuden hankkimista. Jos välitettävä kohde kuuluu toimeksiantajan elinkeinotoiminnan piiriin, ei… Lue lisää »
Ensimmäisellä myyjällä tarkoitetaan perustajaosakasta, joka myy asunnon otettavaksi käyttöön ensimmäistä kertaa rakentamisvaiheessa tai sen jälkeen, ja muuta elinkeinonharjoittajaa, joka myy asunnon otettavaksi käyttöön ensimmäistä kertaa uudisrakentamisen tai siihen verrattavan korjausrakentamisen… Lue lisää »
Kiinteistönvälityssopimus eli toimeksiantosopimus tehdään yleensä myyjän eli kohteen omistajan sekä välitysliikkeen kesken. Välitysliikkeen tehtävänä on toimeksiantosopimuksen mukaisesti etsiä ostaja toimeksiantajan asunnolle tai vaihtoehtoisesti etsiä asunto tai muu vastaava ostajan toimeksiannosta.… Lue lisää »
Välittäjän on toimittava ammattitaitoisesti, huolellisesti sekä hyvää välitystapaa noudattaen. Välittäjän tulee ottaa huomioon sekä toimeksiantajan että tämän vastapuolen edut. Suorituksen tulee vastata markkinoinnissa annettuja tietoja. Välitystehtävää on ryhdyttävä suorittamaan viivytyksettä… Lue lisää »
Lain mukaan välitysliike tarkoittaa kiinteistönvälitysliikettä sekä vuokrahuoneiston välitysliikettä. Välitysliikerekisteriä ylläpitää aluehallintovirasto. Sellainen henkilö, joka aikoo harjoittaa välitystoimintaa, on velvollinen tekemään rekisteri-ilmoituksen aluehallintavirastoon. Välitystoimintaa harjoittamaan aikovan tahon tulee siis tehdä rekisteri-ilmoitus… Lue lisää »
Kiinteistönvälittäjää voidaan pitää kaupan kolmantena osapuolena, jonka tehtävänä on olla mukana asunto- tai kiinteistökaupassa. Välittäjä ei varsinaisena merkityksessä ole osapuolena kaupassa, vaan hänen tehtävänään on saattaa kaupan osapuolet yhteen välittäjän… Lue lisää »
Toisinaan asuntokauppa-alalla tulee vastaan monenlaisia ammattinimikkeitä, jotka saattavat mietityttää asiakkaita. Kuka siis saa käyttää kiinteistönvälittäjän ammattinimikettä ja mitä lyhenteet oikein pitävät sisällään? Asuntokauppoja tehdessään onkin hyvä varmistua välittäjän ammattitaidosta ja… Lue lisää »
Maakaareen mukaan, jos kiinteistön vakuusarvo heikkenee, voi velkoja hakea maksua kiinteistöstä, vaikkei saaminen ole vielä erääntynyt maksettavaksi. Edellytyksenä tällaiselle oikeudelle on kiinteistön fyysinen vahingoittuminen tai kiinteistön muu olennainen arvon alentuminen.… Lue lisää »
Joskus kiinteistöä joudutaan käyttämään erilaisten putkien ja johtojen asentamista varten. Jotta tällaisia laitteita voidaan asentaa, vaatii se usein niiden viemistä toisen henkilön omistaman kiinteistön läpi. Siksi saattaisikin olla hankalaa, mikäli… Lue lisää »
Asuntokauppalakia sovelletaan silloin, kun asunto-osakeyhtiön osakkeita myydään. Maakaarta puolestaan sovelletaan silloin, kun myydään omakotitalo, paritalo, tontti tai muu kiinteistö, jolloin kaupanvahvistajan tehtävänä on vahvistaa kauppa. Asuntokauppalaki ja maakaari nousevat yleensä… Lue lisää »
Jos kaupan kohteessa on virhe, on ostajalla oikeus pidättäytyä omasta suorituksestaan eli kauppahinnan maksamisesta virhettä vastaavalta osalta. Ostajalla on oikeus vaatia virheen korjaamista tai oikaisemista.
Laki24 tarjoaa kattavan tietopankin niin ensiasunnon ostajalle kuin asiantuntijallekin. Haluamme tuoda asunto- ja kiinteistökauppoihin liittyvät tiedot kaikkien saataville nopeasti ja kätevästi. Voit myös soittaa lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua asunto- ja kiinteistöoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymykseesi.
Yhtiövastike on osakkeenomistajan maksuvelvollisuus asunto-osakeyhtiötä kohtaan. Yhtiövastike koostuu hoitovastikkeesta sekä mahdollisesta pääomavastikeesta, joka voi muodostua rahoitusvastikkeesta.
Lainhuudolla tarkoitetaan kiinteistön uuden omistajan tekemää kiinteistön omistusoikeuden kirjaamista. Lainhuuto on haettava kuuden kuukauden kuluessa kaupoista.
Jos kiinteistöä käytetään esim. velan vakuutena, voidaan se joutua kiinnittämään. Tällöin kiinteistön kiinnitys merkitään julkiseen lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin, jonka jälkeen siitä annetaan uusille omistajille todistukseksi panttikirja.
Asunnon tavanomaiseen tarpeistoon sisältyvät laitteet ja esineet, jotka löytyvät asunnosta sitä ostajalle esiteltäessä. Jollei toisin sovita, tarpeisto sisältyy kauppaan. Irtaimistoa ei lueta osaksi tarpeistoa.
