Kuluttajakauppa

Kauppahinta kuluttajakaupassa ›

Kauppahinta ilmoitetaan yleensä kuluttajakaupassa tuotteen mainonnan yhteydessä; sekä esim. vähittäiskaupassa hintalapuissa tuotteen esillepanon yhteydessä. Muuten tavaran hinta on se millaiseksi hinta on sovittu. Sopimus on lähtökohtaisesti sitova suullisena ja kirjallisena. Kauppahinta jos siitä ei ole sovittu Jos tavaran hinnasta ei ole sovittu, on ostajan maksettava tavarasta ostohetken mukainen käypä hinta. Käypää hintaa arvioitaessa on otettava Lue lisää ›

Erityisvelvoite ja lajivelvoite tavaran toimituksessa ›

Sopimussuhteet velvoittavat osapuolia. Esim. velkasuhteessa velallinen sitoutuu maksamaan tietyn euromääräisen rahasumman sovittuine korkoineen ja työsopimuksessa työnantaja sitoutuu maksamaan palkkaa ja työntekijä tekemään työtä työnantajan johdon valvonnan alaisuudessa. Suorituksen täyttymisen kannalta on merkitystä sillä, onko vaadittu velvoite erityis- vai lajivelvoite. Tämä kahtiajako koskee niitä tilanteita, joissa sopimuspuoli on velvollinen toimittamaan tavaran. Näinhän on usein paitsi kuluttajien Lue lisää ›

Elinkeinonharjoittajan tiedonantovelvollisuus ›

Elinkeinonharjoittajan tiedonantovelvollisuus on velvollisuutta, joka elinkeinonharjoittajan on täytettävä toiminnassaan suhteessa kuluttajaan. Velvollisuuden tarkoituksena on varmistaa palveluksen suorittaminen tai toteuttaminen kuluttajan edut huomioiden. Tiedonantovelvollisuuden tarkoituksena on poistaa tiedollista epäsuhtaa osapuolten väliltä. Epäsuhta on väistämätöntä tuotteen tai palvelun ominaisuuksiin liittyvissä kysymyksissä. Elinkeinonharjoittajalla on lähtökohtaisesti tiedollinen, ammatillinen ja kokemuksellinen neuvotteluetuasetelma. Oikea tieto Elinkeinonharjoittajalla on velvollisuus antaa kuluttajalle olennaiset Lue lisää ›

Aggressivisen menettelyn kielto markkinoinnissa ja asiakassuhteissa ›

Kuluttajansuojalaissa on kielletty aggressiivisten menettelyjen käyttäminen markkinoinnissa ja asiakassuhteissa. Aggressiivisena menettelynä pidetään häirintää, pakottamista ja muuta sellaista kuluttajan painostamista, joka on omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee ostopäätöksen tai muun kulutushyödykkeeseen liittyvän päätöksen, jota hän ei ilman painostamista olisi tehnyt. Menettelyn aggressiivisuutta arvioitaessa on otettava huomioon erityisesti: 1) menettelyn ajoitus, paikka, luonne ja kesto 2) Lue lisää ›

Negatiivisen myyntimenetelmän kielto ›

Markkinoinnissa ei saa tarjota kulutushyödykkeitä toimittamalla niitä kuluttajille ilman nimenomaista tilausta ja edellyttämällä kuluttajalta maksua, hyödykkeen palauttamista tai säilyttämistä taikka muuta toimenpidettä. Negatiivisessa myyntimenetelmässä suorituksen vastaanottajalle ei synny sopimussidonnaisuutta, vaikka hän ei nimenomaisesti vastustaisi suoritusta. Lain mukaan on kuitenkin esimerkiksi hyväntekeväisyysjärjestö voivat tarjota ostettavaksi postikortteja lähettämällä niitä, mutta tällaisessa markkinoinnissa ei saa seurata minkäänlaisia velvoitteita Lue lisää ›

Virhevastuu: Tavaran takuu ja takuuaika ›

Mikä on tavaralle annetun takuun merkitys? Jos tavaralle on myönnetty takuuaika, tavarassa katsotaan olevan virhe, jos tavara tänä aikana huonontuu takuussa tarkoitetulla tavalla. Virhevastuuta ei kuitenkaan synny, jos virheellisyys johtuu tapaturmasta, tavaran vääränlaisesta käsittelystä tai muusta ostajan puolella olevasta seikasta. Myyjän on osoitettava edellä mainitun seikan todennäköinen olemassaolo. Takuutuotteen virhevastuun kannalta ei ole merkitystä sillä, Lue lisää ›

Kulutushyödyke — määrittely voi vaikuttaa lain valintaan ›

Kulutushyödyke on kuluttajan käyttöön tarkoitettu hyödyke. Kulutushyödykkeen tarkempi määrittely on kuitenkin tarpeen lain soveltamisalan hahmottamiseksi. Vain kuluttajansuojalaissa määritelly kulutushyödykkeet ovat niitä kulutushyödykkeitä, joista kuluttajansuojalaissa puhutaan. Jos taas hyödyke ei kuulu tarkkaan määritelmään, ei kuluttajansuojalaki kulutushyödykkeen määrittelyn osalta välttämättä ole käyttökelpoinen sovellettavaksi laiksi. Lain valinnalla taas on merkitystä oikeusriidan ratkaisun perusteeksi asetettavien säännöstön valintaan. Kulutushyödyke Kulutushyödykkeeksi Lue lisää ›

Kuluttajan myötävaikutusvelvollisuus kuluttajasopimuksessa ›

Kuluttajan myötävaikutusvelvollisuus tarkoittaa kuluttajan velvollisuutta vaikuttaa aktiivisesti sopimuksen täyttämiseen. Kuluttajasopimuksissa pakottava lainsäädäntö koskee pääosin sitä, mitä elinkeinonharjoittaja on missäkin tilanteissa velvollinen tekemään. Lainsäädäntö suojaa siis heikommassa asemassa olevaa sopijapuolta. Näissäkin sopimuksissa on kuitenkin kaksi osapuolta ja molempien on täytettävä sopimusvelvoite. Kuluttajan myötävaikutusvelvollisuus esimerkiksi Otetaan esimerkiksi kotimyynnissä tehty kauppa elinkeinonharjoittajan myymästä imurista. Elinkeinonharjoittajan päävelvollisuus on toimittaa Lue lisää ›

Elinkeinonharjoittaja määritellään laissa ›

Elinkeinonharjoittaja on yleensä kauppias tai yrittäjä. Kuluttajansuojasäännöstö säätelee kulutushyödykkeiden tarjontaa, myyntiä ja muuta markkinointia elinkeinonharjoittajilta kuluttajille. Tämän vuoksi on tärkeää tarkoin määritellä mikä on elinkeinonharjoittaja.  Lakia sovelletaan myös elinkeinonharjoittajan myydessä tai välittäessä hyödykkeitä kuluttajille. Kysymys on lain valinnan kannalta keskeinen. Lain valinnalla taas on merkitystä oikeusriidan ratkaisun perusteeksi asetettavien säännöstön valintaan. Elinkeinonharjoittaja on… Elinkeinonharjoittajaksi katsotaan; 1. Lue lisää ›

Korvaus kuluttajankaupassa ›

Korvaus kuluttajankaupassa on maksettava virheen johdosta. Vahingonkorvaus välillisestä vahingosta myyjällä on kuitenkin vain, jos virhe tai vahinko johtuu huolimattomuudesta hänen puolellaan taikka jos tavara kaupantekohetkellä poikkesi siitä, mihin myyjä on erityisesti sitoutunut. Ostajalla on oikeus myös korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii myyjän viivästyksen vuoksi. Korvausta on maksettava jollei myyjä osoita, että viivästys johtuu hänen vaikutusmahdollisuuksiensa Lue lisää ›