Lain mukaan tuomioistuimen on oltava riippumaton ulkoisista vaikutuksista. Tuomioistuimen riippumattomuus tarkoittaa vallan kolmijako-opin mukaan sitä, että tuomiovalta kuuluu yksinomaisesti tuomioistuimille. Esimerkiksi valtioneuvosto ei voi siis määrätä, miten tuomioistuimen tulisi asian… Lue lisää »
Välittömyysperiaate tarkoittaa oikeudenkäynnissä sitä, että oikeudenkäyntiaineisto esitetään välittömästi sille tuomioistuimen kokoonpanolle, joka ratkaisee asian. Ratkaisussa voidaan ottaa huomioon vain aineisto, joka on esitetty pääkäsittelyssä tai sitä täydennettäessä. Periaate turvaa sen,… Lue lisää »
Suullisuusperiaate tarkoittaa oikeudenkäynnissä erityisesti pääkäsittelyn suullisuutta. Lain mukaan pääkäsittely on suullinen menettely. Tällä tarkoitetaan sitä, että pääkäsittelyssä esitettävät asiat on kerrottava suullisesti puheen avulla, ilman kirjelmiä. Aineisto, jonka perusteella ratkaisu… Lue lisää »
Oikeudenkäynnin keskitysperiaate on periaate, jonka tavoitteena on tehdä oikeudenkäynnistä yhtäjaksoinen ja viivytyksetön prosessi. Keskitysperiaate pyrkii siihen, että asia tulee käsitellä mahdollisimman yhtäjaksoisesti, ilman aiheettomia lykkäyksiä. Oikeudenkäyntiaineiston esittämisen ja ratkaisun välisen ajan… Lue lisää »
Virallisperiaate on ohjeena indispositiivisissa asioissa (asia, jossa sovinto ei ole sallittu). Virallisperiaate on määräämisperiaatteen vastakohta. Virallisperiaate tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sitä, että asianosaisten määräysvaltaa on rajoitettu asiaan liittyvän julkisen intressin takia. Tämä… Lue lisää »
Määräämisperiaate on oikeudenkäynnissä johtavana periaatteena dispositiivisissa riita-asioissa (asia, jossa sovinto sallittu). Tämä antaa asianosaisille huomattavan vallan määrätä prosessin kohteesta ja prosessin etenemisestä. Määräämisperiaate tarkoittaa, että asianosaiset voivat esimerkiksi itse päättää,… Lue lisää »
Suomen oikeudenkäynnissä noudatetaan kuulemisperiaatetta. Kuulemisperiaate tarkoittaa, että asianosaisille on varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi, ja heillä on oikeus saada tietoa asian käsittelystä. Kuulemisperiaate on toiselta nimitykseltään kontradiktorinen periaate. Sen mukaisesti asianosaisilla… Lue lisää »
Koska hallintoasian ratkaisulla päätetään yksityisen eduista, oikeuksista tai valvellosuuksista, on ennen päätöksentekoa varattava asianosaiselle tilaisuus tulla kuulluksi. Näin ollen asianosaisen roolissa voi olla kuka tahansa henkilö, johon päätös vaikuttaa ja jonka etua, oikeutta tai velvollisuutta asia… Lue lisää »
Lainvoima ja oikeusvoima ovat toisiaan lähellä olevia prosessioikeudellisia käsitteitä. Lainvoima tarkoittaa sitä, että tuomioon ei voi enää hakea muutosta. Jos tuomioistuimen tuomioon ei haeta muutosta valitusaikana, tuomio saa lainvoiman. Eli… Lue lisää »
Vaatimistaakka tarkoittaa sitä, että tuomioistuin on sidottu asianosaisen esittämiin vaatimuksiin. Tuomioistuin ei saa riita-asiassa tuomita muuta kuin mitä kantaja on vaatinut. Tuomioistuin ei saa myöskään tuomita enempää, kuin mitä kantaja on… Lue lisää »
Siviiliprosessissa käsiteltävä asia määritellään joko dispositiiviseksi tai indispositiiviseksi. Dispositiivisella asialla tarkoitetaan asiaa, jossa osapuolten välinen – heidän keskenään sopima – sovinto on mahdollinen ja osapuolia sitova, kun taas indispositiivissa asioissa osapuolten sovinto ”ei ole mahdollinen” ilman tuomioistuimen päätöstä.
Suurin osa asioista on disposiivisia. Tämä perustuu sopimusvapauteen ja siihen, että yleinen etu tai julkinen intressi ei ole kyseessä. Esimerkiksi asuntokaupassa Ostaja ja Myyjä voivat aina sopia erimielisyytensä keskinäisellä sovinnolla, koska kyse osapuolten välisestä asiasta ilman ulkopuolista intressiä.
Indispositiivia asioita ovat käytännössä lapsen huoltoa- ja tapaamisoikeutta sekä isyyttä koskevat asiat. Tuomioistuin valvoo tällöin, että julkista intressiä ei loukata, koska ratkaisu vaikuttaa muihinkin kuin asianosaisiin. Indisposiivisessa asiassa tuomioistuin joutuu esim. harkitsemaan tosiseikan tunnustamisen näyttöarvon erikseen – eikä myönnettyä tosiseikkaa voida ottaa suoraan ns. riidattomana seikkana tuomion perusteeksi. Eli tuomio tulee perustua lähtökohtaisesti tosiseikoille, jotka on näytetty toteen, eikä pelkästään osapuolen tunnustaman tosiseikan olemassaoloon.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua oikeudenkäyntiin ja riita-asioihin liittyvissä kysymyksissä. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31.
Kanne on vaatimus, jonka kantaja kohdistaa vastaajalle. Kanteesta on käytävä ilmi mitä kantaja vaatii vastaajalta tuomioistuimessa. Riita-asiassa kanne nostetaan haasteella.
Käräjäoikeuden päätöksestä on mahdollista hakea jatkokäsittelylupaa hovioikeudelta ja hovioikeuden päätöksestä valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Molempien valitusten menestymiseen on asetettu tietyt kriteerit.
Muutoksenhakukeinoihin lukeutuvat ylimääräiset muutoksenhakukeinot, joita ovat lainvoiman saaneen tuomion purkaminen, kantelu tuomiovirheen perusteella sekä menetetyn määräajan palauttaminen.
Riita-asioissa hävinnyt osapuoli joutuu pääsääntöisesti maksamaan molempien oikeudenkäyntikulut. Puolestaan riita-asioissa, joissa sovinto ei ole sallittu, vastaavat asianosaiset itse oikeudenkäyntikuluistaan.
Kehitämme Laki24 – palveluamme ja haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi!
Vastaaminen vie vain muutaman minuutin, mutta on meille arvokasta tietoa.
Vastaa asiakaskyselyymme ja voit voittaa 50€ lahjakortin K-ryhmään.
