Korkeimman oikeuden Tehtävät Korkein oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa riita- ja rikosasioissa sekä valvoo lainkäyttöä omalla toimialallaan. Korkeimman oikeuden tuomaristo koostuu presidentistä ja vähintään 15 oikeusneuvoksesta eli jäsenestä. Korkeimman oikeuden yksi… Lue lisää »
Rikosprosessissa perustan asian käsittelylle tuomioistuimessa muodostaa poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen suorittama esitutkinta. Suullinen valmistelu järjestetään vain poikkeuksellisesti. Vaikeissa rikosjutuissa tulee kuitenkin pääsääntöisesti toimittaa suullinen valmistelu, joka koskee joko kaikkia juttuun… Lue lisää »
Esitutkinnassa käytettävä kieli on kansalaisen oikeusaseman kannalta varsin merkityksellinen. On luonnollista, että kaksikielisessä valtiossa palveluja tarjotaan molemmilla kielillä. Perustuslain mukainen oikeus omaan kieleen Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa… Lue lisää »
Henkilön ilmoittaminen kadonneeksi tapahtuu joko käymällä poliisin palvelupäivystyksessä tai kiirellisissä tapauksissa soittamalla yleiseen hätänumeroon 112. Kadonneen henkilön etsintää johtaa poliisi. Ellei tapauksessa ole syytä epäillä rikosta, poliisi tekee poliisitutkinnan joka… Lue lisää »
Mikäli henkilö hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudettoman vakuutuskorvauksen sytyttää tuleen palovakuutetun omaisuuden, katsotaan hänen syyllistyvän vakuutuspetokseen. Vakuutuspetoksesta tuomitaan, ellei henkilö lisäksi vakuutuskorvauksen saamiseksi syyllisty samaa omaisuutta koskevaan petosrikokseen tai sellaisen… Lue lisää »
Mikäli henkilö vastaanotettuaan väärää tai väärennettyä rahaa käypänä rahana, luovuttaa sen toiselle saattaakseen sen uudelleen sellaisena liikkeeseen, vaikka hän tietää rahan vääräksi tai väärennetyksi, katsotaan hänen syyllistyvän väärän rahan käyttöön.… Lue lisää »
Vakoilulla tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö joko vierasta valtiota hyödyttääkseen tai Suomea vahingoittaakseen hankkii tiedon sellaisesta Suomen maanpuolustusta, ulkomaansuhteita, valtiontaloutta, ulkomaankauppaa tai energiahuoltoa koskevasta, taikka muusta niihin rinnastettavasta turvallisuuteen vaikuttavasta asiasta,… Lue lisää »
Telekuuntelun, televalvonnan ja tekniseen tarkkailun toteuttamista sekä muiden telekuunteluun, televalvontaan ja tekniseen tarkkailuun liittyvien toimenpiteiden suorittamista valvoo Sisäasiainministeriö ja poliisihallitus. Ministeriön on annettava eduskunnan oikeusasiamiehelle vuosittain kertomus telekuuntelun ja -valvonnan… Lue lisää »
Hypoteesimetodi on yksi tapa jäsentää näytön arviointia. Se tulee kysymykseen lähinnä rikosjuttujen näytön arvioinnissa. Menetelmä perustuu vaihtoehtoisten hypoteesien poissuljentaan, jossa todistusharkinnan tarkoitus on testata muodostaako esitetty ja selvitetty todistusteema ainoan järkevän… Lue lisää »
Sähköinen rikosilmoitus on nimitys rikosilmoitukselle, joka tehdään verkossa sähköisesti. Rikosilmoituksen voi tehdä myös käymällä paikalla poliisin palvelupäivystyksessä. Jos poliisi saa tietoonsa tehtävällä tai valvonnan yhteydessä tiedon virallisen syytteen alaisesta rikoksesta… Lue lisää »
Rikosprosessista säädellään Suomessa lailla. Rikosprosessi pitää sisällään esitutkinnan, syyteharkkinan, oikeudenkäynnin sekä tuomion täytäntöönpanon.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua rikosoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Rikosoikeuden peruskäsitteinä toimivat rikos ja rangaistus. Rikokseksi kutsutaan laissa rangaistavaksi säädettyä tekoa tai laiminlyöntiä.
Rikesakko on kiinteä euromääräinen sakko, jonka enimmäismäärä on 200€. Rikesakkoa voidaan käyttää esim. liikennerikosten sanktiona.
Yhdyskuntapalvelu on vaihtoehtoinen ratkaisu vankeusrangaistukselle. Yhdyskuntapalvelu on ehdottoman vankeusrangaistuksen sijaan tuomittava rangaistus.
Kuulemisperiaatteen mukaan asianosaisille on varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Heillä on lisäksi oikeus saada tietoa asian käsittelystä.