Kiinniotetulle tehtävät ilmoitukset ovat merkityksellisiä ennen kaikkea sen vuoksi, että kiinniotettu tulee tietoiseksi oikeuksistaan. Henkilön vapaudenmenetys voi olla lyhytaikainen ja johtua esim. häiriköimisestä humalassa tai se voidaan tehdä henkilön itsensä… Lue lisää »
Edunvalvojan määrääminen lapselle esitutkinnassa on laissa määriteltyä. Edunvalvojan tehtävänä on valvoa, että lapsen edut ja oikeudet toteutuvat sellaisena, kuin ne lapselle kuuluvat. Edunvalvojan määrääminen lapselle esitutkinnassa – tuomioistuin määrää Tuomioistuimen… Lue lisää »
Lapsen kohtelu esitutkinnassa on merkityksellistä, koska lapsi on ikänsä ja kehitystasonsa vuoksi herkkä ja esim. helposti johdateltavissa. Toisaalta jo esitutkinta kuulusteluineen voi olla lapselle psyykkisesti raskas kokemus. Lapsen kohtelu esitutkinnassa… Lue lisää »
Rikosilmoituksen kirjaaminen on tehtävä viipymättä, kun rikos tai tapahtuma tulee esitutkintaviranomaisen tietoon. Ilmoitus on kirjattava lähtökohtaisesti kun ilmoittaja epäilee tapahtumaa rikokseksi. Esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai… Lue lisää »
Esteellisyysperusteet esitutkinnassa muodostavat virkamiehen esteellisyyden. Menettelyllisesti esteellisyydestä päättää virkamies itse tai tutkinnanjohtaja; tätä käsittelevään artikkeliin on linkki alla. Esteellisyys esitutkinnassa – esteellisyyden poistava menettely Esteellisyysperusteet esitutkinnassa Esitutkintavirkamies on esteellinen… Lue lisää »
Esteellisyys esitutkinnassa estää esitutkintaan osallistumisen. Tutkinnanjohtaja, tutkija ja muu esitutkintaviranomaisen virkamies eivät saa esteellisinä osallistua esitutkintaan. Esteellisyys voi liittyä esim. siihen, että virkamies on asiassa asianosainen. Asianosaisuus ei välttämättä tarkoita suoraan… Lue lisää »
Esitutkinnassa selvitetään rikos, teko-olosuhteet, rikosvahinko ja rikoshyöty. Samalla selvitetään se, ketkä liittyvät asiaan. Esitutkinnassa on selvitettävä myös muut rikoksen johdosta määrättävää seuraamusta varten tarvittavat seikat. Muita seurauksia on esim. ajokielto,… Lue lisää »
Todistajan kutsuminen rikosasiassa tapahtuu yleensä ensin esitutkintavaiheessa kuulusteluun ja tämän jälkeen tuomioistuinkäsittelyyn. Todistaja on asianosaispiirin ulkopuolinen henkilö, jolla on usein ratkaisevaa asian tosiseikkoihin vaikuttavaa tietoa. Todistajan kutsuminen esitutkintaan Esitutkinnassa selvitetään… Lue lisää »
Lautamies osallistuu käräjäoikeuden toimintaan lautamieskokoonpanossa. Lautamies voi luonnollisesti olla myös nainen. Lautamiehillä ei ole oikeustieteellistä tutkintoa. Rikosasian kokoonpanoon kuuluu normaalisti yksi ammattituomari ja kaksi lautamiestä, eli maallikkotuomaria. Ammattituomari toimii lautamieskokoonapnon… Lue lisää »
Paikallispoliisin päivittäisorganisaatio on hierarkinen organisaatio, joka ylhäältä alaspäin muodostuu seuraavasti; Paikallispoliisin päivittäisorganisaatio – 1. Yleisjohtaja Paikallispoliisin tilanne- tai johtokeskuksessa on päällystöön kuuluva yleisjohtaja, joka vastaa operatiivisen kenttätoiminnan johtamisesta. Johtokeskuksen yleisjohtajan… Lue lisää »
Rikosprosessista säädellään Suomessa lailla. Rikosprosessi pitää sisällään esitutkinnan, syyteharkkinan, oikeudenkäynnin sekä tuomion täytäntöönpanon.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua rikosoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Rikosoikeuden peruskäsitteinä toimivat rikos ja rangaistus. Rikokseksi kutsutaan laissa rangaistavaksi säädettyä tekoa tai laiminlyöntiä.
Rikesakko on kiinteä euromääräinen sakko, jonka enimmäismäärä on 200€. Rikesakkoa voidaan käyttää esim. liikennerikosten sanktiona.
Yhdyskuntapalvelu on vaihtoehtoinen ratkaisu vankeusrangaistukselle. Yhdyskuntapalvelu on ehdottoman vankeusrangaistuksen sijaan tuomittava rangaistus.
Kuulemisperiaatteen mukaan asianosaisille on varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Heillä on lisäksi oikeus saada tietoa asian käsittelystä.