Poliisin hallinnon rakenne on moniportainen. Sisäministeriön alainen keskushallintoviranomainen on Poliisihallitus, joka muiden poliisiyksiköiden kuin suojelupoliisin osalta toimii poliisin ylijohtona. Suojelupoliisi on suoraan ministeriön alainen valtakunnallinen yksikkö. Poliisihallituksen alaisia valtakunnallisia yksikköjä… Lue lisää »
Rikosasian käsittelyn julkisuus on osa julkisuusperiaatetta. Käsittelyn julkisuudella tarkoitetaan tässä vain käsittelyn yleisöjulkista osaa. Yleisöjulkisuus koskee vain asian suullista käsittelyä. Tällaisia käsittelyjä ovat pääkäsittely, valmisteluistunto, katselmus ja muu oikeudenkäyntitilaisuus, jossa… Lue lisää »
Rikosasian pääkäsittelyn peruuttaminen on tehtävä jos pääkäsittelyn toimittamiselle havaitaan este. Tällöin määrätään uusi käsittelypäivä. Peruuttaminen voi johtua mm. siitä, että haasteita tai kutsuja ei ole saatu toimitettua. Rikosasian pääkäsittelyn peruuttaminen… Lue lisää »
Kuulemisperiaatteen merkitys korostaa osapuolten tasavertaista prosessuaalista asemaa. Tasavertaisuusperiaate on lähtökohtaisesti prosessilajista riippumaton. Tässä keskitymme kuitenkin vaikutuksiin rikosprosessissa. Vastapuolten tasavertaisuusperiaatten mukaisesti ketään ei menettelyllisesti saa suosia toisen kustannuksella. Rikosprosessissa jutun kantaja… Lue lisää »
Syyttömyysolettama tarkoittaa menettelyllistä lähtökohtaa, jonka mukaan jokaista rikoksesta epäiltyä ja syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes syyllisyys on laillisesti näytetty toteen. Syyttömyysolettaman merkitys on esitutkintavaiheessa korostunutta. Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että… Lue lisää »
Rikosprosessin vaiheet voidan jakaa neljään; esitutkinta, syyteharkinta, oikeudenkäynti ja rangaistusten täytäntöönpano. Joissakin yhteyksissä rikosprosessilla tarkoitetaan vain rikoksen oikeudenkäyntikäsittelyä. Prosessi alkaa kuitenkin jo huomattavasti aiemmin. Rikosprosessin vaiheet: 1. Esitutkinta Rikosprosessi alkaa… Lue lisää »
Rikosprosessin tavoitteet kertovat sen mihin prosessilla pyritään. Tärkeimpänä rikosprosessin funktiona pidetään rikosvastuun toteutumista. Uhka rangaistuksesta ohjaa ihmisten käyttäytymistä ja käsitystä kielletyn ja sallitun toiminnan rajoista. Pelkät kiellot itsessään ovat osoittautuneet… Lue lisää »
Mikäli henkilö ansiotarkoituksessa luovuttaa 15 vuotta nuoremmalle; taikka, asettaa julkisesti yleisön nähtäville; taikka, toimittaa toiselle tämän suostumuksetta; taikka, yleistä pahennusta herättävällä tavalla julkisesti ilmoituksessa, esitteessä tai julisteessa tai muulla tavoin… Lue lisää »
Mikäli henkilö tekee julkisesti sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan teon siten, että tämä teko aiheuttaa pahennusta, katsotaan hänen syyllistyvän sukupuolisiveellisyyden julkiseen loukkaamiseen. Sukupuolisiveellisyyden julkisesta loukkaamisesta tuomitaan sakkoa tai vankeutta enintään kuusi kuukautta.
Mikäli henkilö tahallaan toimeenpanee rahankeräyksen lain vastaisesti tai ilman laissa tarkoitettua lupaa; taikka, toimeenpanee rahankeräyksen vastoin laissa säädettyä kieltoa järjestää rahankeräyksen toimeenpanon yhteydessä arpajaiset tai muu toiminto, jossa osallistuvalle luvataan… Lue lisää »
Rikosprosessista säädellään Suomessa lailla. Rikosprosessi pitää sisällään esitutkinnan, syyteharkkinan, oikeudenkäynnin sekä tuomion täytäntöönpanon.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua rikosoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Rikosoikeuden peruskäsitteinä toimivat rikos ja rangaistus. Rikokseksi kutsutaan laissa rangaistavaksi säädettyä tekoa tai laiminlyöntiä.
Rikesakko on kiinteä euromääräinen sakko, jonka enimmäismäärä on 200€. Rikesakkoa voidaan käyttää esim. liikennerikosten sanktiona.
Yhdyskuntapalvelu on vaihtoehtoinen ratkaisu vankeusrangaistukselle. Yhdyskuntapalvelu on ehdottoman vankeusrangaistuksen sijaan tuomittava rangaistus.
Kuulemisperiaatteen mukaan asianosaisille on varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Heillä on lisäksi oikeus saada tietoa asian käsittelystä.