Rikoksesta epäillylle saadaan tehdä DNA-tunnisteen määrittämistä varten tarpeellinen henkilönkatsastus. Edellytyksenä tälle toimelle on, että kyseisestä epäillystä rikoksesta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta. Henkilölle, jonka on lainvoimaisella tuomiolla… Lue lisää »
Mikäli on syytä olettaa, että data, jolla voi olla merkitystä tutkittavana olevan rikoksen selvittämiselle, häviää tai sitä muutetaan, voi pidättämiseen oikeutettu virkamies määrätä sen, jonka hallussa tai määräysvallassa data on,… Lue lisää »
Datan säilyttämismääräys annetaan määräajaksi, enintään kolmeksi kuukaudeksi. Määräaikaa voidaan pidentää enintään kolme kuukautta kerrallaan, mikäli rikoksen tutkinta sitä edellyttää. Säilyttämismääräyksen saanut on velvollinen pitämään saamansa määräyksen salassa. Kyseisen salassapitomääräyksen rikkominen… Lue lisää »
Kotietsinnässä tavatun suljetun kirjeen tai muun yksityisen asiakirjan saa avata vain tutkinnanjohtaja, syyttäjä tai tuomioistuin. Heidän lisäkseen saavat tällaista asiakirjaa tai sähkösanomaa tarkemmin tutkia vain asianomaisen rikoksen tutkijat. Kuitenkin asiantuntija… Lue lisää »
Rikoksesta epäillyn tai häneen määritellyssä sukulaissuhteessa olevan henkilön hallusta ei lähtökohtaisesti saa takavarikoida sellaista todisteena käytettäväksi asiakirjaa, joka sisältää epäillyn ja sanotun henkilön taikka mainitussa suhteessa epäiltyyn olevien henkilöiden välisen… Lue lisää »
Tuomitessaan sakon, korvauksen tai menettämisseuraamuksen, jonka maksamisen vakuudeksi on määrätty hukkaamiskielto tai vakuustakavarikko, on tuomioistuimen samalla päätettävä, onko hukkaamiskielto tai vakuustakavarikko pidettävä voimassa siihen saakka kunnes sakko, korvaus tai menetetyksi… Lue lisää »
Hukkaamiskiellosta ja vakuustakavarikosta päättää tuomioistuin. Ennen syytteen vireilletuloa voi vaatimuksen omaisuuden panemisesta hukkaamiskieltoon tai vakuustakavarikkoon tehdä tutkinnanjohtaja tai syyttäjä. Syytteen tultua vireille voi vaatimuksen tehdä syyttäjä ja itselleen tulevan korvauksen… Lue lisää »
Saanko korvausta, jos pakkokeinojen käyttö aiheuttaa minulle vahinkoa? Syyttömästi pidätetty tai vangittu voi saada valtiokonttorilta korvausta vapaudenmenetyksestään. Maksettavasta korvauksesta on oma lakinsa. Myös muiden pakkokeinojen kuin pidätyksen tai vangitsemisen kohteeksi… Lue lisää »
Tarvitsetko lähestymiskieltoa? Suomessa on voimassa lähestymiskieltolaki. Sen tarkoituksena on suojata henkilöä hänen henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvalta rikokselta tai tällaisen rikoksen uhalta. Lähestymiskieltoa käytetään useinmiten esimerkiksi mustasukkaisuustilanteiden tai muiden… Lue lisää »
Kuka lähestymiskieltoa voi pyytää? Itsensä uhatuksi tunteva henkilö voi pyytää lähestymiskiellon määräämistä. Lisäksi syyttäjä-, poliisi- tai sosiaaliviranomainen voi tehdä kiellon määräämistä koskevan pyynnön. Pyynnön voi tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti.… Lue lisää »