Asunto-osakeyhtiössä piha-alueiden kunnossapidosta vastaa taloyhtiö, ellei yhtiöjärjestyksessä ole määrätty toisin. Tällä on merkitystä erityisesti silloin, kun taloyhtiön piha-alueella sattuu vahinko. Merkitystä on sillä, katsotaanko taloyhtiön täyttäneen huolellisuusvelvoitteensa kunnossapidon osalta. SYY-YHTEYS … Lue lisää »
Vesilain mukaisen suuren yleiskäytön perusteella jokaisella on oikeus kulkea avoimessa vesistössä ja jäällä. Kulkuoikeutta ei kuitenkaan ole alueella, joka on laillisesti suljettu. Vesistössä kulkevalla on oikeus käyttää vierasta vesialuetta myös… Lue lisää »
Ympäristöministeriö voi antaa asetuksia koskien jätevesien käsittelyä ja huoltoa. Asetukset voivat koskea vesikäymälöiden jätevesiä tai talousjätevesiä. Jätevesien huoltoon ja käsittelyyn kuuluvat esimerkiksi vesien puhdistusmenetelmät sekä vesikaivojen kunnossapito. Talousjätevesillä tarkoitetaan esimerkiksi… Lue lisää »
Jokamiehenoikeuksien nojalla veneilijä voi liikkua vesistöissä suhteellisen vapaasti. Jokaisen veneilijän tulee silti muistaa muutamat perusasiat. Hänen liikkumisensa ei saa tarpeettomasti häiritä vesistön äärellä asuvia, eikä luontoa. Lisäksi joillakin alueilla liikkuminen… Lue lisää »
Jätehuollon tavoitteena on tukea kestävää kehitystä edistämällä luonnonvarojen järkevää käyttöä. Jätehuollolla pyritään ehkäisemään ja torjumaan jätteistä terveydelle aiheutuvaa haittaa. Jätehuoltolaki koskee jätettä, sen syntymisen ehkäisemistä, jätteen haitallisuuden vähentämistä, jätteen hyödyntämisen… Lue lisää »
Rakennusrasite tarkoittaa pysyvää oikeutta käyttää toisella kiinteistöllä olevaa rakennusta. Rakennusrasitteen perustamisesta, muuttamisesta ja poistamisesta päättää rakennusvalvontaviranomainen. ’ erilaisia rakennusrasitteita Rakennusrasitteet ovat joko sopimukseen perustuvia tai asemakaavan edellyttämiä rakennusrasitteita. Sopimukseen perustuvat… Lue lisää »
Rakennuksen rakentamiseen tarvitaan rakennuslupa. Muita maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia lupia ovat toimenpidelupa, purkamislupa ja maisematyölupa. Maa-ainesten ottaminen vaatii maa-aineslain mukaisen luvan. Rakennuslupa tarvitaan myös korjaus- tai muutostyöhön ja rakennuksen käyttötarkoituksen… Lue lisää »
Kuntakaavojen eli yleis– ja asemakaavojen laatimisvaiheessa kunta voi määrätä kaava-alueelle rakennuskiellon tai toimenpiderajoituksen. Niiden tarkoituksena on, että kaava-alue pysyy muuttumattomana suunnittelun ajan eikä kaavan toteuttamiselle aiheudu haittaa. Päätös kiellosta tai… Lue lisää »
Jokaisen metsästäjän on vuosittain suoritettava valtiolle riistanhoitomaksu. Vuonna 2021 riistanhoitomaksun suuruus on 20-39 euroa riippuen maksajan iästä. Maksun suorittaneelle annetaan metsästyskortti, jota on pidettävä metsästettäessä mukana. Ilman korttiakin voit osallistua… Lue lisää »
Metsästyksessä on noudatettava kestävän käytön periaatetta. Metsästys sallitaan, jos riistakanta kestää metsästyksen ja luonnon monimuotoisuus säilyy. Eläimille ei saa metsästyksessä aiheuttaa tarpeetonta kipua eikä ihmisille vaaraa tai vahinkoa. metsästysoikeus Metsästysoikeus… Lue lisää »
Rakennuksen rakentaminen on luvanvaraista, ja siihen tarvitaan rakennuslupa. Tällaisia rakennustöitä voi olla esimerkiksi vajan rakentaminen kesämökin viereen, tai kerroksen lisääminen taloon. Rakennuslupa tarvitaan myös rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamiseen, tai kun kyseessä on terveydelle mahdollisesti haitallinen muutostyö, kuten saunan rakentaminen. Pieniin rakennushankkeisiin rakennuslupaa ei välttämättä tarvita, vaan ilmoitus rakennusviranomaiselle voi riittää. Epäselvissä tilanteissa kannattaa ottaa yhteys juristiin.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua ympäristöön ja asumiseen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Jokamiehenoikeuksilla on taattu jokaiselle oikeus nauttia luonnosta ja hyödyntää sitä riippumatta alueen omistussuhteista, jolloin jokamiehenoikeuksien hyödyntäminen ei velvoita maanomistajan tai haltijan lupaa.
Kiinteistöjen omistajilla on tavanomaisen käytön aiheuttamien vaikutusten haitta ja sietämisvelvollisuus, johon sisältyvät naapurit. Kiinteistön käytöstä ei saa aiheutua naapureille kohtuutonta haittaa.
Asemakaavassa on yksityiskohtaisesti määritelty, miten aluetta tulee käyttää. Kaava osoittaa rakennusten, puistojen ja katujen sijainnin, koon ja käyttötarkoituksen, joita rakentamisessa tulee noudattaa.
Lohkominen on yksi tavallisimmista kiinteistötoimituksista. Lohkomisessa rajoitettu alue eli määräala muovataan itsenäiseksi kiinteistöksi.