Vahingonkärsijän sietämisvelvollisuus rajoittaa ympäristövahingon aiheuttajan korvausvastuuta. Sietämisvelvollisuus tarkoittaa, että vähäisinä pidettävät ja tavanomaiset häiriöt eivät kuulu korvattaviksi. Jos aiheutunut häiriö on yleinen seuraus kyseisestä toiminnasta eli jos se tapahtuu aina,… Lue lisää »
Ympäristövahinkojen korvaamisesta on vastuussa se, jonka toiminnasta vahinko on todennäköisesti aiheutunut. Yleensä korvausvelvollisuus kuuluu toiminnanharjoittajalle. Se voi kuulua myös toiminnanharjoittajaan rinnastettavalle taholle tai toiminnan luovutuksensaajalle. Korvausvaatimus on esitettävä toiminnanharjoittajalle. Vahingonkärsijän… Lue lisää »
Ympäristöä pilaavan toiminnan harjoittajalla on ns. ankara vastuu aiheutuneista vahingoista. Se tarkoittaa, että ympäristövahingon aiheuttajan korvausvastuu ei riipu tuottamuksesta. Toiminnanharjoittaja on siis vastuussa aiheutuneista vahingoista, vaikka ei olisikaan aiheuttanut vahinkoa tahallaan tai… Lue lisää »
Ympäristövahinkovakuutus takaa, että aiheutuneet ympäristövahingot korvataan vahingonkärsijälle, vaikka korvauksia ei saataisi perityksi itse vahingon aiheuttajalta. Se on siis toissijainen keino saada korvauksia aiheutuneesta ympäristövahingosta. Ympäristövahinkovakuutuksella voidaan korvata aiheutuneet ympäristövahingot sekä… Lue lisää »
Ympäristövahingolla tarkoitetaan tietyllä alueella harjoitetusta toiminnasta ympäristölle tapahtunutta vahinkoa. Vahinko voi johtua esimerkiksi onnettomuudesta, laiminlyönnistä tai tahallaan aiheutettuna eli esimerkiksi rikoksen johdosta. Vahinko luokitellaan ympäristövahingoksi, jos se johtuu a) veden,… Lue lisää »
Jos kiinteistö on ympäristövahingon seurauksena käynyt omistajalleen hyödyttömäksi tai sen käyttö tarkoitukseensa on olennaisesti vaikeutunut, korvausvelvollisella voi olla velvollisuus lunastaa koko kiinteistö tai pilaantunut osa siitä. Esimerkiksi, jos viljelymaata ei… Lue lisää »
Ympäristövahinkoja pyritään välttämään ennakolta. Suomessa kaikkeen ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan tarvitaan ympäristölupa. Toimintaa ei saa harjoittaa, jos lupaa ei myönnetä. Jos kyse on tilapäisestä toiminnasta, josta aiheutuu ympäristön pilaantumisen… Lue lisää »
Kala on vapautettava, jos se on pyydetty vastoin annettuja pyyntimittoja. Kala on aina laskettava takaisin veteen, jos se on saatu rauhoitus- tai kieltoaikana. Myös kielletyllä kalastusvälineellä tai pyydyksellä saatu kala… Lue lisää »
Paliskunnan kokouksen päätöksenteko on menettelyä, jossa päätetään paliskunnan asioista. Paliskunnan muodostavat paliskunnan osakkaat, eli poronomistajat. Paliskunta voi kantaa ja vastata toimialueensa poronhoitoa koskevissa asioissa ja saada nimiinsä oikeuksia sekä tehdä… Lue lisää »
Poronhoitoalue käsittää koko Lapin maakunnan alueen lukuun ottamatta Kemiä, Keminmaata ja Torniota. Poronhoitoalueeseen kuuluvat myös Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien alueesta Kuusamon, Taivalkosken, Pudasjärven, Suomussalmen ja Hyrynsalmen, Oulusta entisen Yli-Iin kunnan alueen… Lue lisää »
Rakennuksen rakentaminen on luvanvaraista, ja siihen tarvitaan rakennuslupa. Tällaisia rakennustöitä voi olla esimerkiksi vajan rakentaminen kesämökin viereen, tai kerroksen lisääminen taloon. Rakennuslupa tarvitaan myös rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamiseen, tai kun kyseessä on terveydelle mahdollisesti haitallinen muutostyö, kuten saunan rakentaminen. Pieniin rakennushankkeisiin rakennuslupaa ei välttämättä tarvita, vaan ilmoitus rakennusviranomaiselle voi riittää. Epäselvissä tilanteissa kannattaa ottaa yhteys juristiin.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua ympäristöön ja asumiseen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Jokamiehenoikeuksilla on taattu jokaiselle oikeus nauttia luonnosta ja hyödyntää sitä riippumatta alueen omistussuhteista, jolloin jokamiehenoikeuksien hyödyntäminen ei velvoita maanomistajan tai haltijan lupaa.
Kiinteistöjen omistajilla on tavanomaisen käytön aiheuttamien vaikutusten haitta ja sietämisvelvollisuus, johon sisältyvät naapurit. Kiinteistön käytöstä ei saa aiheutua naapureille kohtuutonta haittaa.
Asemakaavassa on yksityiskohtaisesti määritelty, miten aluetta tulee käyttää. Kaava osoittaa rakennusten, puistojen ja katujen sijainnin, koon ja käyttötarkoituksen, joita rakentamisessa tulee noudattaa.
Lohkominen on yksi tavallisimmista kiinteistötoimituksista. Lohkomisessa rajoitettu alue eli määräala muovataan itsenäiseksi kiinteistöksi.
Kehitämme Laki24 – palveluamme ja haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi!
Vastaaminen vie vain muutaman minuutin, mutta on meille arvokasta tietoa.
Vastaa asiakaskyselyymme ja voit voittaa 50€ lahjakortin K-ryhmään.