Asunto-osakeyhtiölain 24 luvun säännökset vahingonkorvauksesta ovat yhtiökokouksen päätöksen moitteen lisäksi ovat osakkeenomistajan tärkein oikeussuojakeino. Vahingonkorvausvastuuseen asunto-osakeyhtiölain mukaan voivat joutua itse yhtiö, asunto-osakeyhtiön johto, kuten hallitus tai isännöitsijä, yksittäinen osakkeenomistaja tai yhtiökokouksen puheenjohtaja, tilintarkastaja… Lue lisää »
Asunto-osakeyhtiön hallitus vastaa taloyhtiön käytännön asioiden hoitamisesta ja johtaa taloyhtiötä yhtiökokouksen valitsemana ja tehtävään valtuuttamana. Asunto-osakeyhtiöllä on oltava hallitus. Hallitus on useimmiten kolmihenkinen. Hallitus kokoontuu tarvittaessa ja tekee päätökset enemmistöpäätöksin.… Lue lisää »
Asunto-osakeyhtiön hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta sekä kiinteistön ja rakennusten pidon ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus vastaa siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Hallituksen yleiset tehtävät… Lue lisää »
Vastuuvapauden myöntämisestä päätetään yhtiökokouksessa. Vastuuvapaus taloyhtiön hallitukselle ja isännöitsijälle tarkoittaa sitä, että yhtiö luopuu oikeudestaan vaatia vahingonkorvausta tilikauden aikaisesta toiminnasta ja laiminlyönneistä aiheutuneista vahingoista. Mikäli yhtiökokous päättää, että hallitukselle ja/tai isännöitsijälle ei myönnetä… Lue lisää »
Asunto-osakeyhtiön päätöksenteko tapahtuu yhtiökokouksessa ja hallituksessa. Juoksevia asioita hoitaa isännöitsijä tai muu tehtävään valtuutettu. Asunto-osakeyhtiön päätöksenteko jakaantuu eri tahoille sen mukaan, minkälaisesta ja minkä laajuisesta asiasta ollaan päätöstä tekemässä. Yhtiökokous… Lue lisää »
Osake tuottaa yhden äänen kaikissa yhtiökokouksessa käsiteltävissä asioissa. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä, että jokainen osakeryhmä tuottaa yhden äänen. Yhtiökokouksessa järjestettävässä äänestyksessä yhden osakkeenomistajan äänimäärä on enintään viidesosa kokouksessa edustettujen osakkeiden… Lue lisää »
Osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaa yhtiökokouksessa. Osakkeenomistajat voivat päättää yhtiökokoukselle kuuluvasta asiasta myös yhtiökokousta pitämättä, mikäli osakkeenomistajat ovat yksimielisiä. Tällainen päätös on kirjattava, päivättävä sekä numeroitava ja vähintään kahden osakkeenomistajan allekirjoitettava. Näin… Lue lisää »
Osakkeenomistajalla on oikeus saada yhtiökokoukselle tämän lain nojalla kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Vaatimus on tullut ajoissa,… Lue lisää »
Asunnon kaupan purku on mahdollista myyjän tekemänä, jos ostaja ei maksa kauppahintaa tai ostajan tekemänä, jos asunto on olennaisesti virheellinen. Asunnon kaupan purkua koskevat säännökset ovat määritelty asuntokauppalaissa. Uuden asunnon… Lue lisää »
Uuden asunnon kaupan purku tehdään myyjän viivästyksen tai ennakoidun viivästyksen, ostajan maksun laiminlyönnin tai asunnon virheellisyyden perusteella. Myyjän viivästys Ostaja saa purkaa kaupan myyjän viivästyksen vuoksi, jos sopimusrikkomus on olennainen.… Lue lisää »
Jos kaupan kohteessa on virhe, on ostajalla oikeus pidättäytyä omasta suorituksestaan eli kauppahinnan maksamisesta virhettä vastaavalta osalta. Ostajalla on oikeus vaatia virheen korjaamista tai oikaisemista.
Laki24 tarjoaa kattavan tietopankin niin ensiasunnon ostajalle kuin asiantuntijallekin. Haluamme tuoda asunto- ja kiinteistökauppoihin liittyvät tiedot kaikkien saataville nopeasti ja kätevästi. Voit myös soittaa lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua asunto- ja kiinteistöoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymykseesi.
Yhtiövastike on osakkeenomistajan maksuvelvollisuus asunto-osakeyhtiötä kohtaan. Yhtiövastike koostuu hoitovastikkeesta sekä mahdollisesta pääomavastikeesta, joka voi muodostua rahoitusvastikkeesta.
Lainhuudolla tarkoitetaan kiinteistön uuden omistajan tekemää kiinteistön omistusoikeuden kirjaamista. Lainhuuto on haettava kuuden kuukauden kuluessa kaupoista.
Jos kiinteistöä käytetään esim. velan vakuutena, voidaan se joutua kiinnittämään. Tällöin kiinteistön kiinnitys merkitään julkiseen lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin, jonka jälkeen siitä annetaan uusille omistajille todistukseksi panttikirja.
Asunnon tavanomaiseen tarpeistoon sisältyvät laitteet ja esineet, jotka löytyvät asunnosta sitä ostajalle esiteltäessä. Jollei toisin sovita, tarpeisto sisältyy kauppaan. Irtaimistoa ei lueta osaksi tarpeistoa.
