Kiinteistön on täytettävä sellainen laatu, joka kauppakirjasta ilmenee. Maakaaren mukaan kiinteistössä on laatuvirhe, jos se ei laadultaan ja ominaisuuksiltaan vastaa sitä mitä kaupan osapuolet ovat sopineet. Kiinteistössä on virhe myös… Lue lisää »
Asunnon tarkastusvelvollisuus koskee lähinnä käytetyn asunnon kauppaa, josta säädellään asuntokauppalain 6 luvun 12 ja 19 §:ssä. Samoja säädöksiä sovelletaan kuitenkin myös uuden asunnon kauppaan silloin, kun asunto myydään vasta sen valmistumisen… Lue lisää »
Maakaaren 2 luvun 22 §:n 1 momentin mukaan kiinteistön ostaja ei saa vedota kiinteistöstä löytyvään seikkaan laatuvirheenä, jos tämä seikka olisi voitu havaita kiinteistön tarkastuksen yhteydessä ennen kauppojen tekemistä. Ostajalla… Lue lisää »
Hinnanalennus ja kaupan purku asuntokaupoissa ovat ostajalle vaihtoehtoisia ratkaisuja. Asuntokauppalain 6 luvun 16 §:n mukaan ostajalla on oikeus virhettä vastaavaan tai muuten virheeseen nähden määrältään kohtuulliseen hinnanalennukseen. Ostajalla on oikeus… Lue lisää »
Yhtiökokous voi päättää, että osakkeenomistajan hallinnassa oleva osakehuoneisto on enintään kolmen vuoden ajaksi otettava yhtiön hallintaan, jos osakkeenomistaja ei maksa erääntynyttä yhtiövastiketta tai niitä kuluja, joita yhtiölle on aiheutunut hallintaanottouhkaisen varoituksen antamisesta ja yhtiökokouksen koolle… Lue lisää »
Yhtiökokouksen päätöksen moite on asunto-osakeyhtiölain mukaisen vahingonkorvausoikeuden lisäksi osakkeenomistajan tärkein oikeussuojakeino. Osakkeenomistaja voi moittia yhtiökokouksen päätöstä, jos asian käsittelyssä ei ole noudatettu menettelyä koskevia tämän lain säännöksiä tai yhtiöjärjestyksen määräyksiä… Lue lisää »
Asunto-osakeyhtiölain 24 luvun säännökset vahingonkorvauksesta ovat yhtiökokouksen päätöksen moitteen lisäksi ovat osakkeenomistajan tärkein oikeussuojakeino. Vahingonkorvausvastuuseen asunto-osakeyhtiölain mukaan voivat joutua itse yhtiö, asunto-osakeyhtiön johto, kuten hallitus tai isännöitsijä, yksittäinen osakkeenomistaja tai yhtiökokouksen puheenjohtaja, tilintarkastaja… Lue lisää »
Asunto-osakeyhtiön hallitus vastaa taloyhtiön käytännön asioiden hoitamisesta ja johtaa taloyhtiötä yhtiökokouksen valitsemana ja tehtävään valtuuttamana. Asunto-osakeyhtiöllä on oltava hallitus. Hallitus on useimmiten kolmihenkinen. Hallitus kokoontuu tarvittaessa ja tekee päätökset enemmistöpäätöksin.… Lue lisää »
Asunto-osakeyhtiön hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta sekä kiinteistön ja rakennusten pidon ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus vastaa siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Hallituksen yleiset tehtävät… Lue lisää »
Vastuuvapauden myöntämisestä päätetään yhtiökokouksessa. Vastuuvapaus taloyhtiön hallitukselle ja isännöitsijälle tarkoittaa sitä, että yhtiö luopuu oikeudestaan vaatia vahingonkorvausta tilikauden aikaisesta toiminnasta ja laiminlyönneistä aiheutuneista vahingoista. Mikäli yhtiökokous päättää, että hallitukselle ja/tai isännöitsijälle ei myönnetä… Lue lisää »
Jos kaupan kohteessa on virhe, on ostajalla oikeus pidättäytyä omasta suorituksestaan eli kauppahinnan maksamisesta virhettä vastaavalta osalta. Ostajalla on oikeus vaatia virheen korjaamista tai oikaisemista.
Laki24 tarjoaa kattavan tietopankin niin ensiasunnon ostajalle kuin asiantuntijallekin. Haluamme tuoda asunto- ja kiinteistökauppoihin liittyvät tiedot kaikkien saataville nopeasti ja kätevästi. Voit myös soittaa lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua asunto- ja kiinteistöoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymykseesi.
Yhtiövastike on osakkeenomistajan maksuvelvollisuus asunto-osakeyhtiötä kohtaan. Yhtiövastike koostuu hoitovastikkeesta sekä mahdollisesta pääomavastikeesta, joka voi muodostua rahoitusvastikkeesta.
Lainhuudolla tarkoitetaan kiinteistön uuden omistajan tekemää kiinteistön omistusoikeuden kirjaamista. Lainhuuto on haettava kuuden kuukauden kuluessa kaupoista.
Jos kiinteistöä käytetään esim. velan vakuutena, voidaan se joutua kiinnittämään. Tällöin kiinteistön kiinnitys merkitään julkiseen lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin, jonka jälkeen siitä annetaan uusille omistajille todistukseksi panttikirja.
Asunnon tavanomaiseen tarpeistoon sisältyvät laitteet ja esineet, jotka löytyvät asunnosta sitä ostajalle esiteltäessä. Jollei toisin sovita, tarpeisto sisältyy kauppaan. Irtaimistoa ei lueta osaksi tarpeistoa.
Kehitämme Laki24 – palveluamme ja haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi!
Vastaaminen vie vain muutaman minuutin, mutta on meille arvokasta tietoa.
Vastaa asiakaskyselyymme ja voit voittaa 50€ lahjakortin K-ryhmään.
