Osakkaalla on lähtökohtaisesti oikeus tehdä muutostöitä huoneistossaan. Muutostyö yhtiön hallitsemissa tiloissa, kuten asunto-osakeyhtiön hallinnassa olevalla rivitalohuoneiston pihalla vaatii aina kuitenkin yhtiön suostumuksen. Muutostyön on oltava yhtiöjärjestyksessä määrätyn osakehuoneiston käyttötarkoituksen mukainen.… Lue lisää »
Jokaisessa asunto-osakeyhtiössä on oltava yhtiöjärjestys. Asunto-osakeyhtiötä perustettaessa asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestys liitetään perustamissopimukseen. Yhtiöjärjestyksen sisältö Yhtiöjärjestyksessä on aina mainittava: 1) yhtiön toiminimi; 2) yhtiön kotipaikkana oleva Suomen kunta; 3) yhtiön hallitsemien rakennusten ja kiinteistöjen sijainti ja hallintaperuste; 4) jokaisen… Lue lisää »
Asunto-osakeyhtiö on osakeyhtiö, jonka yhtiöjärjestyksessä määrätty tarkoitus on omistaa ja hallita vähintään yhtä sellaista rakennusta tai sen osaa, jossa olevan huoneiston tai huoneistojen yhteenlasketusta lattiapinta-alasta yli puolet on yhtiöjärjestyksessä määrätty… Lue lisää »
Asuntokauppalain mukaan ostaja ei saa vedota virheeseen, ellei hän ilmoita virheestä ja siihen perustuvista vaatimuksistaan myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai hän olisi pitänyt se havaita. Arvioitaessa, milloin virhe… Lue lisää »
Muistitko tarkastaa asuntosi ennen kaupantekoa? Asunto-osakkeen, rivitalon tai omakotitalon ostajalla on ns. tarkastusvelvollisuus. Ostajan on siten tarkastettava kaupan kohde varsin huolellisesti ennen kauppaan sitoutumista. Kuinka laajasti ostajan tulee sitten asunto… Lue lisää »
Kiinteistökaupan ilmoittaminen verottajalle tehdään varainsiirtoveron, luovutusvoittoveron, lahjaveron taikka perintöveron maksamista varten. Kiinteistökaupan ilmoittaminen verottajalle Varainsiirtovero Kiinteistönkaupoista menee varainsiirtovero. Varainsiirtoveroa ei ole kuitenkaan suoritettava, jos luovutuksensaaja on hankkinut omistukseensa kiinteistön ja vähintään puolet… Lue lisää »
Kiinteistökaupan rasitteet pitää tarkistaa ennen kaupantekoa. Kiinteistöön voi kohdistua toisen kiinteistön hyväksi erityisiä oikeuksia tai muita rasitteita. Kiinteistön rasitukset näkyvät kiinteistötietojärjestelmästä tilattavasta rasitustodistuksesta. Rasitustodistus on asiakirja, joka pitää aina tarkistaa ennen kiinteistön… Lue lisää »
Lainhuudon saajan nautintasuoja koskee omistuksia, joille on lainhuuto. Lainhuudolla tarkoitetaan kiinteistön omistusoikeuden kirjaamista lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Kun kiinteistön, sen määräalan tai määräosan omistaja vaihtuu, on uuden omistajan haettava lainhuutoa. Lainhuutoa on… Lue lisää »
Ehdollisen saannon lainhuuto myönnetään vasta, kun saannon ehdollisuus poistuu eli saanto toteutuu. Lainhuutoa on kuitenkin haettava 6 kk kuluessa saannosta. Lainhuutoa ei voida myöntää sellaiselle kiinteistön saannolle, joka on ehdollinen.… Lue lisää »
Tiedonantovirhe kiinteistökaupassa Myyjän tulee antaa ostajalle kaikki oleellinen kiinteistön kuntoon vaikuttava tieto kiinteistönkauppaa tehtäessä. Sellaiset kiinteistön kuntoon vaikuttavat seikat, joilla ei voida katsoa olevan juurikaan merkitystä kauppahinnan muodostumiseen, eivät kuitenkaan… Lue lisää »
Jos kaupan kohteessa on virhe, on ostajalla oikeus pidättäytyä omasta suorituksestaan eli kauppahinnan maksamisesta virhettä vastaavalta osalta. Ostajalla on oikeus vaatia virheen korjaamista tai oikaisemista.
Laki24 tarjoaa kattavan tietopankin niin ensiasunnon ostajalle kuin asiantuntijallekin. Haluamme tuoda asunto- ja kiinteistökauppoihin liittyvät tiedot kaikkien saataville nopeasti ja kätevästi. Voit myös soittaa lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua asunto- ja kiinteistöoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymykseesi.
Yhtiövastike on osakkeenomistajan maksuvelvollisuus asunto-osakeyhtiötä kohtaan. Yhtiövastike koostuu hoitovastikkeesta sekä mahdollisesta pääomavastikeesta, joka voi muodostua rahoitusvastikkeesta.
Lainhuudolla tarkoitetaan kiinteistön uuden omistajan tekemää kiinteistön omistusoikeuden kirjaamista. Lainhuuto on haettava kuuden kuukauden kuluessa kaupoista.
Jos kiinteistöä käytetään esim. velan vakuutena, voidaan se joutua kiinnittämään. Tällöin kiinteistön kiinnitys merkitään julkiseen lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin, jonka jälkeen siitä annetaan uusille omistajille todistukseksi panttikirja.
Asunnon tavanomaiseen tarpeistoon sisältyvät laitteet ja esineet, jotka löytyvät asunnosta sitä ostajalle esiteltäessä. Jollei toisin sovita, tarpeisto sisältyy kauppaan. Irtaimistoa ei lueta osaksi tarpeistoa.
