Kuka voi tehdä kirkollisvalituksen? — valituskelpoisuus

Kirkollisvalituksen voi tehdä vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Yleensä kirkollisten elinten päätökseen haetaan muutosta kirkollisvalituksella. Kirkollisvalitukseen ja sen valitusperusteisiin voit tutustua alla olevasta artikkelista: Kirkollisvalitus ja valitusperusteet säädellään laissa… Lue lisää »

Omaisuuden jako avoliitossa

Omaisuuden jako avoliitossa perustuu siihen, että avopuolisoilla on omat omaisuutensa ja omat velvoitteensa itsenäisesti sekä toisistaan riippumattomasti. Avoliitto ei pääsääntöisesti vaikuta avopuolisoiden oikeusasemiin millään tavoin. Lähtökohtaisesti avopuolisoita pidetään vieraina henkilöinä toisilleen. Avoliitto ja… Lue lisää »

Avoliitto

Avoliitoksi kutsutaan kahden henkilön yhdessäolon muotoa, jolla ei ole mitään virallista myötävaikutusta, esim. avioliitto. Avoliitto syntyy, kun kaksi henkilöä muuttaa yhteiseen talouteen, mutta he eivät ole avioliitossa. Yhdessäolosta käytetäänkin joskus nimitystä… Lue lisää »

Avoliiton päättyminen eli avoero

Avoliitosta puhuttaessa tarkoitetaan parisuhdetta, jossa puolisot asuvat yhteisessä taloudessa, mutta heitä ei ole kuitenkaan vihitty avioliittoon. Avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetussa laissa avopuoliso määritellään seuraavasti: ”Avopuolisoilla tarkoitetaan tässä laissa yhteistaloudessa asuvia… Lue lisää »

Isyyskanteen vastustaminen

Voiko isyyskanteen vastustaminen estää isyyden vahvistamisen tai kumoamisen? Vastaus riippuu siitä, kuka on nostanut kanteen ja kuka sitä vastustaa. Isyyskanteen vastustaminen Isyyden vahvistamista voidaan vastustaa eri henkilöiden taholta eri vaiheissa.… Lue lisää »

Lapsen tunnustaminen avoliitossa

Lapsen tunnustaminen avoliitossa on isyyden vahvistamisen edellytys. Lapsen tunnustaminen tehdään kunnan lastenvalvojalle tai maistraatissa tunnustamisen vastaanottajalle. Lapsen tunnustaminen avoliitossa Mikäli mies ei ole lapsen syntyessä avioliitossa lapsen äidin kanssa, isyys… Lue lisää »

Isyys avioliiton perusteella

Jos lapsen äiti on lapsen syntymän aikaan avioliitossa miehen kanssa, määräytyy lapsen isyys avioliiton perusteella ja aviomiehestä tulee lapsen isä. Isyys avioliiton perusteella Avioliitossa syntyneen lapsen isä määräytyy avioliittoon perustuvan… Lue lisää »

Isyyskanteen määräaika

Isyyskanteen määräaika Isyyskanteen, eli kanteen isyyden vahvistamiseksi tai kumoamiseksi, nostamisen määräaika vaihtelee hieman tilanteesta riippuen. Isyyskanteen nostamisen edellytykset mukaan lukien kanteen määräajat perustuvat isyyslakiin. Isyyskanteella voidaan ymmärtää sekä isyyden vahvistamista… Lue lisää »

Kanne isyyden kumoamiseksi

Kanne isyyden kumoamiseksi nostetaan käräjäoikeudessa. Kanteen saa nostaa lapsi, äiti tai mies, jonka isyys on avioliiton perusteella todettu tai maistraatissa vahvistettu. Kanne isyyden kumoamiseksi Isyyden kumoamista koskevan kanteen nostamisesta säädetään isyyslaissa.… Lue lisää »

Avioehtosopimuksen voimaantulo ja voimaansaattaminen

Avioehtosopimuksen voimaantulo tapahtuu rekisteröimällä avioehtosopimus Digi- ja väestötietovirastoon (ent. maistraatti). Avioehtosopimuksen vaikutukset konkretisoituvat pääsääntöisesti vasta avioliiton päätyttyä eroon tai toisen puolison kuolemaan. Avioehtosopimuksen voimaantulo Avioehtosopimuksen ”voimaantulon” voi käsittää kahdella tavalla.… Lue lisää »