Pidätetty on päästettävä vapaaksi heti, kun edellytyksiä pidättämiseen ei enää ole. Mikäli pidätettyä ei vaadita vangittavaksi, on hänet päästettävä vapaaksi viimeistään vangitsemisvaatimuksen tekemistä varten säädetyn ajan kuluttua. Tämä aika on… Lue lisää »
Milloin tuomittu päästetään ehdonalaiseen vapauteen, alkaa koeaika, joka on vapauttamishetkellä jäljellä olevan vankeusrangaistuksen, nk.jäännösrangaistus, pituinen. Koeajan pituus voi kuitenkin olla kestoltaan enintään kolme vuotta. Elinkautiseen vankeuteen tuomitun vangin ehdonalaisen vapauden… Lue lisää »
Peitetoiminnalla tarkoitetaan jatkuvaa tai toistuvaa henkilöön tai henkilöryhmään taikka tämän toimintaan kohdistuvaa tiedonhankintaa soluttautumalla. Poliisilla on oikeus peitetoimintaan, mikäli tämä on tarpeen laissa tarkoitetun vakavan rikollisen toiminnan, poislukien törkeä tulliselvitysrikos,… Lue lisää »
Vankeusrangaistukseen tuomittu voidaan päästää ehdonalaiseen vapauteen. Ehdonalainen vapauttaminen tarkoittaa vangin päästämistä suorittamaan loppuosa rangaistuksestaan vapaudessa. Määräaikaista vankeusrangaistusta suorittava voidaan päästää ehdonalaiseen vapauteen kun hän on suorittanut rangaistuksestaan kaksi kolmasosaa, tai… Lue lisää »
Rikoksen törkeys, rikoksen selvittämisen tärkeys sekä pakkokeinon käytöstä aiheutuva oikeuksien loukkaus ja muut asiaan vaikuttavat seikat on otettava pakkokeinon lajista ja toteutuksesta päätöstä tehtäessä. Pakkokeinoja saa käyttää vain, jos… Lue lisää »
Mikäli tehdystä teosta tuomitaan vankeutta ehdollisena, lykkääntyy rangaistuksen täytäntöönpano koeajaksi. Tämä ehdollisen vankeuden koeaika on pituudeltaan vähintään yksi vuosi ja enintään kolme vuotta. Koeaika alkaa tuomion julistamisesta tai antamisesta. Ehdolliseen… Lue lisää »
Tutkinnanjohtajan tai hänen määräämänsä virkamiehen on ensi tilassa tarkastettava pakkokeinojen käytössä kertyneet tallenteet. Telekuuntelulla tai teknisellä kuuntelulla saatu ylimääräinen tieto, joka ei liity rikokseen tai joka koskee muuta rikosta kuin… Lue lisää »
Muualla kuin rakennuksessa, huoneessa taikka suljetussa säilytyspaikassa tai suljetussa kulkuneuvossa, joka on sen hallinnassa, jota on syytä epäillä rikoksesta, saadaan, vaikkei yleisöllä olekaan sinne pääsyä, toimittaa rikoksesta säädetystä rangaistuksesta riippumatta… Lue lisää »
Tilanteessa, jossa ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomittua syytetään hänen ennen tämän rangaistuksen tuomitsemista tekemästään muusta rikoksesta, voidaan aikaisempi jo määrätty ehdoton vankeusrangaistus ottaa uutta rangaistusta määrättäessä kohtuullisessa määrin huomioon rangaistusta alentavana tai… Lue lisää »
Mitä muita seurauksia rangaistuksen lisäksi tekijälle aiheutuu? Rangaistusten lisäksi rikoksentekijää voi kohdata myös jokin muu seuraamus. Käytännössä merkittävimpiä ovat erilaiset turvaamistoimenpiteet. Rikoksentekijän rikosväline otetaan yleensä pois. Tällöin rikoksentekijä menettää rikosvälineen… Lue lisää »
Rikosprosessista säädellään Suomessa lailla. Rikosprosessi pitää sisällään esitutkinnan, syyteharkkinan, oikeudenkäynnin sekä tuomion täytäntöönpanon.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua rikosoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Rikosoikeuden peruskäsitteinä toimivat rikos ja rangaistus. Rikokseksi kutsutaan laissa rangaistavaksi säädettyä tekoa tai laiminlyöntiä.
Rikesakko on kiinteä euromääräinen sakko, jonka enimmäismäärä on 200€. Rikesakkoa voidaan käyttää esim. liikennerikosten sanktiona.
Yhdyskuntapalvelu on vaihtoehtoinen ratkaisu vankeusrangaistukselle. Yhdyskuntapalvelu on ehdottoman vankeusrangaistuksen sijaan tuomittava rangaistus.
Kuulemisperiaatteen mukaan asianosaisille on varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Heillä on lisäksi oikeus saada tietoa asian käsittelystä.