Rikoksesta epäillylle saadaan tehdä DNA-tunnisteen määrittämistä varten tarpeellinen henkilönkatsastus. Edellytyksenä tälle toimelle on, että kyseisestä epäillystä rikoksesta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta. Henkilölle, jonka on lainvoimaisella tuomiolla… Lue lisää »
Henkilö saadaan katsoa rikokseen syylliseksi ainoastaan sellaisen teon perusteella, joka rikoksen tekohetkellä on laissa nimenomaan säädetty rangaistavaksi, nk. rikosoikeudellinen laillisuusperiaate. Rangaistuksen ja muun rikosoikeudellisen seuraamuksen tulee perustua lakiin. Tehtyyn rikokseen… Lue lisää »
Mikäli on syytä olettaa, että data, jolla voi olla merkitystä tutkittavana olevan rikoksen selvittämiselle, häviää tai sitä muutetaan, voi pidättämiseen oikeutettu virkamies määrätä sen, jonka hallussa tai määräysvallassa data on,… Lue lisää »
Kuka on oikeudellisessa vastuussa tekemistään rikoksista? Rikosoikeudellinen vastuu edellyttää henkistä kypsyyttä ja terveyttä. Ihminen, joka on henkisesti kypsä ja psyykkisesti terve, on syyntakeinen. Pieni lapsikin voi tehdä teon, joka voidaan… Lue lisää »
Datan säilyttämismääräys annetaan määräajaksi, enintään kolmeksi kuukaudeksi. Määräaikaa voidaan pidentää enintään kolme kuukautta kerrallaan, mikäli rikoksen tutkinta sitä edellyttää. Säilyttämismääräyksen saanut on velvollinen pitämään saamansa määräyksen salassa. Kyseisen salassapitomääräyksen rikkominen… Lue lisää »
Kotietsinnässä tavatun suljetun kirjeen tai muun yksityisen asiakirjan saa avata vain tutkinnanjohtaja, syyttäjä tai tuomioistuin. Heidän lisäkseen saavat tällaista asiakirjaa tai sähkösanomaa tarkemmin tutkia vain asianomaisen rikoksen tutkijat. Kuitenkin asiantuntija… Lue lisää »
Miten rikosjutun käsittely pääkäsittelyssä etenee? Rikosasia ratkaistaan suullisessa pääkäsittelyssä. Rikosjutun käsittely etenee karkeasti ottaen seuraavassa järjestyksessä: Syyttäjä esittää vaatimuksensa ja niiden perusteet. Jos asianomistaja on läsnä, hänelle annetaan puheenvuoro syyttäjän… Lue lisää »
Rikoksesta epäillyn tai häneen määritellyssä sukulaissuhteessa olevan henkilön hallusta ei lähtökohtaisesti saa takavarikoida sellaista todisteena käytettäväksi asiakirjaa, joka sisältää epäillyn ja sanotun henkilön taikka mainitussa suhteessa epäiltyyn olevien henkilöiden välisen… Lue lisää »
Rikoksen yrityksestä ei rangaista, mikäli rikoksentekijä on vapaaehtoisesti luopunut rikoksen saattamisesta loppuun kesken rikoksen toteuttamisen, taikka mikäli hän muuten on estänyt rikoksella aiotun seurauksen syntymisen, nk. tehokas katuminen. Mikäli rikoksessa… Lue lisää »
Tuomitessaan sakon, korvauksen tai menettämisseuraamuksen, jonka maksamisen vakuudeksi on määrätty hukkaamiskielto tai vakuustakavarikko, on tuomioistuimen samalla päätettävä, onko hukkaamiskielto tai vakuustakavarikko pidettävä voimassa siihen saakka kunnes sakko, korvaus tai menetetyksi… Lue lisää »
Rikosprosessista säädellään Suomessa lailla. Rikosprosessi pitää sisällään esitutkinnan, syyteharkkinan, oikeudenkäynnin sekä tuomion täytäntöönpanon.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua rikosoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Rikosoikeuden peruskäsitteinä toimivat rikos ja rangaistus. Rikokseksi kutsutaan laissa rangaistavaksi säädettyä tekoa tai laiminlyöntiä.
Rikesakko on kiinteä euromääräinen sakko, jonka enimmäismäärä on 200€. Rikesakkoa voidaan käyttää esim. liikennerikosten sanktiona.
Yhdyskuntapalvelu on vaihtoehtoinen ratkaisu vankeusrangaistukselle. Yhdyskuntapalvelu on ehdottoman vankeusrangaistuksen sijaan tuomittava rangaistus.
Kuulemisperiaatteen mukaan asianosaisille on varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Heillä on lisäksi oikeus saada tietoa asian käsittelystä.