Hukkaamiskiellosta ja vakuustakavarikosta päättää tuomioistuin. Ennen syytteen vireilletuloa voi vaatimuksen omaisuuden panemisesta hukkaamiskieltoon tai vakuustakavarikkoon tehdä tutkinnanjohtaja tai syyttäjä. Syytteen tultua vireille voi vaatimuksen tehdä syyttäjä ja itselleen tulevan korvauksen… Lue lisää »
Mikäli tehdystä rikoksesta on määritetty rangaistuksena seuraavan viraltapano, käsittää tämä sen viran tai julkisen tehtävän menettämisen, jota hoidettaessa rikos tehtiin. Mikäli virkamies on siirtynyt toiseen vastaavanlaiseen virkaan siitä virasta, jota… Lue lisää »
Saanko korvausta, jos pakkokeinojen käyttö aiheuttaa minulle vahinkoa? Syyttömästi pidätetty tai vangittu voi saada valtiokonttorilta korvausta vapaudenmenetyksestään. Maksettavasta korvauksesta on oma lakinsa. Myös muiden pakkokeinojen kuin pidätyksen tai vangitsemisen kohteeksi… Lue lisää »
Rikoksesta tuomittu rangaistus tulee toimeenpanna määrätyssä ajassa lainvoimaisen tuomion antamispäivästä lukien. Muussa tapauksessa määrätty vankeusrangaistus raukeaa. Ajallinen rajoitus toimeenpanna rikoksesta tuomittu rangaistus on porrastettu kyseessä olevan rikoksen vakavuuden mukaan. Mikäli… Lue lisää »
Kuka minut tuomitsee, jos teen rikoksen? Pienehköt rikosasiat voi ratkaista yksi tuomari. Muut rikosasiat ratkaisee yhden tuomarin ja kolmen lautamiehen kokoonpano. Kokoonpano voi laajoissa rikosjutuissa olla vahvistettu yhdellä tuomarilla ja… Lue lisää »
Tarvitsetko lähestymiskieltoa? Suomessa on voimassa lähestymiskieltolaki. Sen tarkoituksena on suojata henkilöä hänen henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvalta rikokselta tai tällaisen rikoksen uhalta. Lähestymiskieltoa käytetään useinmiten esimerkiksi mustasukkaisuustilanteiden tai muiden… Lue lisää »
Mahdollisuudelle nostaa syyte tehdystä rikoksesta on olemassa ajallinen rajoitus. Tämä ajallinen rajoitus on porrastettu rikoksen vakavuuden mukaan. Mikäli kyseessä on rikos, jossa rikoksesta säädetty ankarin rangaistus on vankeutta yli kahdeksan… Lue lisää »
Kuka lähestymiskieltoa voi pyytää? Itsensä uhatuksi tunteva henkilö voi pyytää lähestymiskiellon määräämistä. Lisäksi syyttäjä-, poliisi- tai sosiaaliviranomainen voi tehdä kiellon määräämistä koskevan pyynnön. Pyynnön voi tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti.… Lue lisää »
Suomen rikoslakia sovellettaessa keskeistä on, että kyseessä tilanne, jossa kyseinen rikos on tapahtunut ja toteutettu Suomessa. Toisin sanoen, Suomen rikoslakia sovelletaan Suomessa tehtyyn rikokseen. Rikoksen tekopaikaksi katsotaan se paikka, missä… Lue lisää »
Mihin lähestymiskieltoa käytetään? Yleensä lähestymiskiellon määrääminen soveltuu tilanteisiin, joissa esimerkiksi entinen kumppani tai muu samassa taloudessa asunut häiritsee asiattomin yhteydenotoin toista henkilöä. Joskus entinen puoliso saattaa olla niin mustasukkainen ex-kumppaninsa… Lue lisää »
Rikosprosessista säädellään Suomessa lailla. Rikosprosessi pitää sisällään esitutkinnan, syyteharkkinan, oikeudenkäynnin sekä tuomion täytäntöönpanon.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua rikosoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Rikosoikeuden peruskäsitteinä toimivat rikos ja rangaistus. Rikokseksi kutsutaan laissa rangaistavaksi säädettyä tekoa tai laiminlyöntiä.
Rikesakko on kiinteä euromääräinen sakko, jonka enimmäismäärä on 200€. Rikesakkoa voidaan käyttää esim. liikennerikosten sanktiona.
Yhdyskuntapalvelu on vaihtoehtoinen ratkaisu vankeusrangaistukselle. Yhdyskuntapalvelu on ehdottoman vankeusrangaistuksen sijaan tuomittava rangaistus.
Kuulemisperiaatteen mukaan asianosaisille on varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Heillä on lisäksi oikeus saada tietoa asian käsittelystä.