Miten rikosjutun käsittely pääkäsittelyssä etenee? Rikosasia ratkaistaan suullisessa pääkäsittelyssä. Rikosjutun käsittely etenee karkeasti ottaen seuraavassa järjestyksessä: Syyttäjä esittää vaatimuksensa ja niiden perusteet. Jos asianomistaja on läsnä, hänelle annetaan puheenvuoro syyttäjän… Lue lisää »
Rikoksesta epäillyn tai häneen määritellyssä sukulaissuhteessa olevan henkilön hallusta ei lähtökohtaisesti saa takavarikoida sellaista todisteena käytettäväksi asiakirjaa, joka sisältää epäillyn ja sanotun henkilön taikka mainitussa suhteessa epäiltyyn olevien henkilöiden välisen… Lue lisää »
Rikoksen yrityksestä ei rangaista, mikäli rikoksentekijä on vapaaehtoisesti luopunut rikoksen saattamisesta loppuun kesken rikoksen toteuttamisen, taikka mikäli hän muuten on estänyt rikoksella aiotun seurauksen syntymisen, nk. tehokas katuminen. Mikäli rikoksessa… Lue lisää »
Tuomitessaan sakon, korvauksen tai menettämisseuraamuksen, jonka maksamisen vakuudeksi on määrätty hukkaamiskielto tai vakuustakavarikko, on tuomioistuimen samalla päätettävä, onko hukkaamiskielto tai vakuustakavarikko pidettävä voimassa siihen saakka kunnes sakko, korvaus tai menetetyksi… Lue lisää »
Hukkaamiskiellosta ja vakuustakavarikosta päättää tuomioistuin. Ennen syytteen vireilletuloa voi vaatimuksen omaisuuden panemisesta hukkaamiskieltoon tai vakuustakavarikkoon tehdä tutkinnanjohtaja tai syyttäjä. Syytteen tultua vireille voi vaatimuksen tehdä syyttäjä ja itselleen tulevan korvauksen… Lue lisää »
Mikäli tehdystä rikoksesta on määritetty rangaistuksena seuraavan viraltapano, käsittää tämä sen viran tai julkisen tehtävän menettämisen, jota hoidettaessa rikos tehtiin. Mikäli virkamies on siirtynyt toiseen vastaavanlaiseen virkaan siitä virasta, jota… Lue lisää »
Saanko korvausta, jos pakkokeinojen käyttö aiheuttaa minulle vahinkoa? Syyttömästi pidätetty tai vangittu voi saada valtiokonttorilta korvausta vapaudenmenetyksestään. Maksettavasta korvauksesta on oma lakinsa. Myös muiden pakkokeinojen kuin pidätyksen tai vangitsemisen kohteeksi… Lue lisää »
Rikoksesta tuomittu rangaistus tulee toimeenpanna määrätyssä ajassa lainvoimaisen tuomion antamispäivästä lukien. Muussa tapauksessa määrätty vankeusrangaistus raukeaa. Ajallinen rajoitus toimeenpanna rikoksesta tuomittu rangaistus on porrastettu kyseessä olevan rikoksen vakavuuden mukaan. Mikäli… Lue lisää »
Kuka minut tuomitsee, jos teen rikoksen? Pienehköt rikosasiat voi ratkaista yksi tuomari. Muut rikosasiat ratkaisee yhden tuomarin ja kolmen lautamiehen kokoonpano. Kokoonpano voi laajoissa rikosjutuissa olla vahvistettu yhdellä tuomarilla ja… Lue lisää »
Tarvitsetko lähestymiskieltoa? Suomessa on voimassa lähestymiskieltolaki. Sen tarkoituksena on suojata henkilöä hänen henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvalta rikokselta tai tällaisen rikoksen uhalta. Lähestymiskieltoa käytetään useinmiten esimerkiksi mustasukkaisuustilanteiden tai muiden… Lue lisää »
Rikosprosessista säädellään Suomessa lailla. Rikosprosessi pitää sisällään esitutkinnan, syyteharkkinan, oikeudenkäynnin sekä tuomion täytäntöönpanon.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua rikosoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Rikosoikeuden peruskäsitteinä toimivat rikos ja rangaistus. Rikokseksi kutsutaan laissa rangaistavaksi säädettyä tekoa tai laiminlyöntiä.
Rikesakko on kiinteä euromääräinen sakko, jonka enimmäismäärä on 200€. Rikesakkoa voidaan käyttää esim. liikennerikosten sanktiona.
Yhdyskuntapalvelu on vaihtoehtoinen ratkaisu vankeusrangaistukselle. Yhdyskuntapalvelu on ehdottoman vankeusrangaistuksen sijaan tuomittava rangaistus.
Kuulemisperiaatteen mukaan asianosaisille on varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Heillä on lisäksi oikeus saada tietoa asian käsittelystä.