Mitä esitutkinnan jälkeen tapahtuu? Kun esitutkinta on valmis ja rikosta on syytä epäillä, lähettää poliisi esitutkintamateriaalin syyttäjälle syyteharkintaa varten. Syyttäjä nostaa rikossyytteen, jos katsoo rikoksen olevan todennäköinen. Jos todennäköisiä syitä… Lue lisää »
Saanko ottaa kiinni rikoksentekijän? Lain mukaan jokainen saa ottaa kiinni verekseltä tai pakenemasta tavatun rikoksentekijän, jos rikoksesta saattaa seurata vankeutta tai rikos on lievä pahoinpitely, näpistys, lievä kavallus, lievä luvaton… Lue lisää »
Meneekö juttusi käräjille? Mikä on rikosjuttu? Käytännössä rikosasian käsittely alkaa poliisin saatua rikosilmoituksen. Poliisi suorittaa saamansa rikosilmoituksen perusteella esitutkinnan. Esitutkinnassa selvitetään onko rikosta tapahtunut ja ketkä ovat jutun asianosaiset. Jos… Lue lisää »
Rikoksesta epäillyllä, joka on otettu kiinni, pidätetty tai vangittu, on oikeus pitää yhteyttä avustajaansa. Yhteydenpito voidaan toteuttaa tapaamalla, kirjeitse ja puhelimitse. Tutkintavangin asianajajalleen tai muulle oikeudenkäyntiasiamiehelle tai -avustajalle osoittamaa kirjettä… Lue lisää »
Kuulusteltavan pyynnöstä on kuulustelussa oltava läsnä luotettava ja esteetön todistaja. Tutkija voi niin ikään omasta aloitteestaan kutsua todistajan saapuville. Ellei kyseistä kuulustelua voida tutkintaa vaarantamatta viivyttää, saadaan se kuulusteltavan pyynnöstä… Lue lisää »
Voinko sopia rikokseni ilman käräjiä? Oikeudenkäynnin sijasta juttu voidaan ohjata sovitteluun erityisesti silloin, jos rikoksentekijä on nuori. Aloitteen sovittelusta voi tehdä rikoksen tekijä, uhri, syyttäjä, poliisi tai sosiaaliviranomainen. Sovittelijoina toimivat… Lue lisää »
Tutkinnanjohtaja tai tutkija on esteellinen suorittamaan esitutkintaa, mikäli hän tai hänen lähisukulaisensa on epäillyssä rikoksessa asianosainen, mikäli asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen lähisukulaiselleen, hän tai… Lue lisää »
Mikä on rikos ja milloin sovelletaan Suomen lakia? Rangaistavaksi säädettyjä tekoja kutsutaan vakiintuneesti rikoksiksi. Suomen lakia sovelletaan Suomessa tehtyihin rikoksiin. Joskus myös ulkomailla tehtyyn rikokseen sovelletaan Suomen lakia. Tällöin kuitenkin… Lue lisää »
Oikeus antaa tietoja esitutkinnasta julkisuuteen on tutkinnanjohtajalla ja hänen esimiehellään sekä esimiehen määräämällä muulla virkamiehellä. Esitutkinnasta on tiedotettava siten, ettei ketään saateta aiheettomasti epäluulon alaiseksi ja ettei kenellekään tarpeettomasti aiheuteta… Lue lisää »
Yksinkertaisissa ja selvissä asioissa on mahdollista toimittaa niin sanottu suppea esitutkinta, mikäli teosta ei yleisen rangaistuskäytännön mukaisesti ole odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa. Poliisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen johdosta saadaan toimittaa… Lue lisää »
Rikosprosessista säädellään Suomessa lailla. Rikosprosessi pitää sisällään esitutkinnan, syyteharkkinan, oikeudenkäynnin sekä tuomion täytäntöönpanon.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua rikosoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Rikosoikeuden peruskäsitteinä toimivat rikos ja rangaistus. Rikokseksi kutsutaan laissa rangaistavaksi säädettyä tekoa tai laiminlyöntiä.
Rikesakko on kiinteä euromääräinen sakko, jonka enimmäismäärä on 200€. Rikesakkoa voidaan käyttää esim. liikennerikosten sanktiona.
Yhdyskuntapalvelu on vaihtoehtoinen ratkaisu vankeusrangaistukselle. Yhdyskuntapalvelu on ehdottoman vankeusrangaistuksen sijaan tuomittava rangaistus.
Kuulemisperiaatteen mukaan asianosaisille on varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Heillä on lisäksi oikeus saada tietoa asian käsittelystä.