Mikäli esitutkinnassa läsnä olevalle henkilölle ilmaistaan muita kuin häntä itseään tai hänen päämiestään koskevia tutkintaan liittyviä seikkoja, jotka eivät ole ennestään hänen tiedossaan, voi tutkinnanjohtaja kieltää häntä ilmaisemasta niitä sivullisille… Lue lisää »
Jokainen, jolta otaksutaan voitavan saada selvitystä rikoksesta, tai jonka läsnäolo esitutkintatoimenpidettä suoritettaessa on muuten tarpeellinen rikoksen selvittämiseksi, on velvollinen kutsusta saapumaan esitutkintaan sen kihlakunnan alueella, missä hän oleskelee. Edellä tarkoitetussa… Lue lisää »
Rikoksesta epäillyn tunnistamiseksi voidaan asianomistaja tai todistaja velvoittaa osallistumaan tunnistajana tilaisuuteen, jossa tunnistettavan rikoksesta epäillyn lisäksi käytetään vertailuhenkilöitä. Ryhmätunnistusta voidaan käyttää silloin, kun sillä voidaan olettaa olevan merkitystä rikoksen selvittämisessä.… Lue lisää »
Rikoksesta todennäköisin syin epäilty saadaan pidättää, mikäli rikoksesta ei ole säädetty lievempää rangaistusta kuin kaksi vuotta vankeutta, jos rikoksesta on säädetty lievempi rangaistus kuin kaksi vuotta vankeutta, mutta siitä säädetty… Lue lisää »
Oikeushenkilön joutumisella rangaistusvastuuseen tarkoitetaan tilannetta, jossa yhteisö, säätiö tai muu oikeushenkilö, jonka toiminnassa on tehty rikos, tuomitaan rikoksen johdosta virallisen syyttäjän yhteisösakkoon. Oikeushenkilö voidaan tuomita yhteisösakkoon silloin, mikäli oikeushenkilön lakisääteiseen… Lue lisää »
Kun jotakuta voidaan epäillä syylliseksi rikokseen, on poliisin ilmoitettava sille tutkittavaksi tulleesta rikosasiasta syyttäjälle. Ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä, mikäli asia on yksinkertainen. Poliisin on syyttäjän pyynnöstä toimitettava esitutkinta taikka… Lue lisää »
Oikeushenkilössä tosiasiallista päätösvaltaa käyttävä henkilö, taikka oikeushenkilön puolesta työ- tai virkasuhteessa tai toimeksiannon perusteella muutoin toimiva henkilö voidaan lähtökohtaisesti tuomita oikeushenkilön toiminnassa tehdystä rikoksesta rangaistukseen siitä huolimatta, ettei hän itse… Lue lisää »
Mitä epäillystä ja hänen kuulustelemisestaan säädetään, sovelletaan vastaavasti oikeushenkilön rangaistusvastuuta selvitettäessä myös oikeushenkilön lakimääräiseen toimielimeen taikka muuhun oikeushenkilön johtoon kuuluvaan edustajaan ja hänen kuulustelemiseensa sellaisessa asiassa, jossa voidaan vaatia oikeushenkilön… Lue lisää »
Saako poliisi esitutkinnassa pitää minua lukkojen takana, vaikka minua ei ole pidätetty? Esitutkinnassa läsnäolovelvollinen rikoksesta epäilty saadaan esitutkinnassa pitää lukitussa tilassa, jos se on välttämätöntä hänen poistumisensa estämiseksi. Poistumisen estäminen… Lue lisää »
Kuulusteltavan on oltava itse läsnä kuulustelussa. Mikäli tutkija katsoo, ettei tästä aiheudu haittaa ja ettei tämä vaaranna tutkinnan luotettavuutta, saa asianosainen kuitenkin antaa lausumansa myös asiamiehen välityksellä taikka puhelimitse tai… Lue lisää »
Rikosprosessista säädellään Suomessa lailla. Rikosprosessi pitää sisällään esitutkinnan, syyteharkkinan, oikeudenkäynnin sekä tuomion täytäntöönpanon.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua rikosoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Rikosoikeuden peruskäsitteinä toimivat rikos ja rangaistus. Rikokseksi kutsutaan laissa rangaistavaksi säädettyä tekoa tai laiminlyöntiä.
Rikesakko on kiinteä euromääräinen sakko, jonka enimmäismäärä on 200€. Rikesakkoa voidaan käyttää esim. liikennerikosten sanktiona.
Yhdyskuntapalvelu on vaihtoehtoinen ratkaisu vankeusrangaistukselle. Yhdyskuntapalvelu on ehdottoman vankeusrangaistuksen sijaan tuomittava rangaistus.
Kuulemisperiaatteen mukaan asianosaisille on varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Heillä on lisäksi oikeus saada tietoa asian käsittelystä.