Rikoksen johdosta suoritettava esitutkinta toimitetaan laissa säädetyllä tavalla. Poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, mikäli sille tehdyn ilmoituksen perusteella, tai muuten, on syytä epäillä, että rikos on tapahtunut. Esitutkinnan… Lue lisää »
Esitutkinta saadaan jättää toimittamatta silloin, mikäli kyseessä on sellainen rikos, josta ei ole odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa, ja jota on kokonaisuudessaan pidettävä ilmeisen vähäisenä, ellei asianomistajalla itsellään ei ole… Lue lisää »
Määritetty erityinen henkilöön liittyvä olosuhde, joka poistaa jonkin muutoin rikollisen teon rangaistavuuden, taikka vähentää tai enentää sitä, koskee ainoastaan kyseistä mainitussa suhteessa olevaa tekijää, yllyttäjää tai avunantajaa. Yllyttäjää tai avunantajaa… Lue lisää »
Esitutkinnan valmistuttua on asia toimitettava syyttäjälle syyteharkinnan suorittamista tai rangaistusmääräyksen antamista varten. Ennen esitutkinnan päättämistä on asianosaisille varattava tilaisuus esittää esitutkintaviranomaiselle lausuntonsa esitutkinnassa kertyneestä aineistosta, mikäli tämä on omiaan jouduttamaan… Lue lisää »
Epäillyn rikoksen asianosaisella on oikeus käyttää avustajaa esitutkinnassa. Rikoksesta epäillylle, joka on otettu kiinni, pidätetty tai vangittu, on viipymättä ilmoitettava hänen oikeudestaan käyttää avustajaa. Mikäli tätä ilmoitusta ei tehdä, on… Lue lisää »
Mahdollisuudelle tuomita rangaistus tehdystä rikoksesta on niin ikään olemassa ajallinen rajoitus. Tämä ajallinen rajoitus on porrastettu rikoksen vakavuuden mukaan. Mikäli kyseessä on rikos, jossa rikoksesta säädetty ankarin rangaistus on vankeutta… Lue lisää »
Tutkinnanjohtajalla on oikeus hankkia tarvittaessa asiantuntijalausuntoja. Asiantuntija on aina jonkun alan erityisosaaja, kuten esimerkiksi lääkäri tai insinööri. Asiantuntijalta voidaan saada vastaus esimerkiksi kysymykseen, onko väitetty tapahtuma fyysisesti mahdollista. Asiantuntijana ei… Lue lisää »
Mikäli kyseessä on rikos, jossa syyttäjä saa nostaa syytteen rikoksesta ainoastaan asianomistajan vaatimuksesta, nk. asianomistajarikos, esitutkinta toimitetaan vain, mikäli asianomistaja on ilmoittanut esitutkintaviranomaiselle tai syyttäjälle vaativansa rikokseen syyllistyneelle rangaistusta. Mikäli… Lue lisää »
Asianomistajan sekä tämän laillisen edustajan ja asiamiehen on pysyttävä totuudessa tehdessään selkoa tutkittavasta asiasta ja vastatessaan esitettyihin kysymyksiin. Todistajana esitutkinnassa ei saa kuulustella sitä, joka ei saisi todistaa tutkittavaa rikosta… Lue lisää »
Ovatko oikeudenkäynnit julkisia? Yleensä oikeudenkäynnit ovat julkisia. Kenellä tahansa on silloin oikeus mennä seuraamaan käsittelyn kulkua. Toisinaan oikeudenkäynti saatetaan pitää suljetuin ovin. Tällöin käsiteltävän oikeusjutun on katsottu sisältävän niin arkaluontoisia,… Lue lisää »
Rikosprosessista säädellään Suomessa lailla. Rikosprosessi pitää sisällään esitutkinnan, syyteharkkinan, oikeudenkäynnin sekä tuomion täytäntöönpanon.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua rikosoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Rikosoikeuden peruskäsitteinä toimivat rikos ja rangaistus. Rikokseksi kutsutaan laissa rangaistavaksi säädettyä tekoa tai laiminlyöntiä.
Rikesakko on kiinteä euromääräinen sakko, jonka enimmäismäärä on 200€. Rikesakkoa voidaan käyttää esim. liikennerikosten sanktiona.
Yhdyskuntapalvelu on vaihtoehtoinen ratkaisu vankeusrangaistukselle. Yhdyskuntapalvelu on ehdottoman vankeusrangaistuksen sijaan tuomittava rangaistus.
Kuulemisperiaatteen mukaan asianosaisille on varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Heillä on lisäksi oikeus saada tietoa asian käsittelystä.