Mikäli kyseessä on rikos, jossa syyttäjä saa nostaa syytteen rikoksesta ainoastaan asianomistajan vaatimuksesta, nk. asianomistajarikos, esitutkinta toimitetaan vain, mikäli asianomistaja on ilmoittanut esitutkintaviranomaiselle tai syyttäjälle vaativansa rikokseen syyllistyneelle rangaistusta. Mikäli… Lue lisää »
Asianomistajan sekä tämän laillisen edustajan ja asiamiehen on pysyttävä totuudessa tehdessään selkoa tutkittavasta asiasta ja vastatessaan esitettyihin kysymyksiin. Todistajana esitutkinnassa ei saa kuulustella sitä, joka ei saisi todistaa tutkittavaa rikosta… Lue lisää »
Ovatko oikeudenkäynnit julkisia? Yleensä oikeudenkäynnit ovat julkisia. Kenellä tahansa on silloin oikeus mennä seuraamaan käsittelyn kulkua. Toisinaan oikeudenkäynti saatetaan pitää suljetuin ovin. Tällöin käsiteltävän oikeusjutun on katsottu sisältävän niin arkaluontoisia,… Lue lisää »
Ketä oikeudenkäynnissä on läsnä? Voiko naapurini istua seuraamassa juttua? Oikeuden kokoonpanon lisäksi rikosoikeudenkäynnissä ovat mukana vastaaja eli syytetty sekä virallinen syyttäjä. Mukana on rikoksesta riippuen asianomistaja eli rikoksen uhri. Oikeudenkäynnin… Lue lisää »
Pelottaako esitutkinta? Esitutkinnassa ei vielä ketään tuomita rangaistukseen. Esitutkinnassa poliisin tehtävänä on selvittää, onko rikosta tapahtunut, missä olosuhteissa se on tapahtunut ja keitä rikos koskettaa. Rikoksella aiheutettu vahinko, sillä saavutettu… Lue lisää »
Mitä tarkoittaa vangitseminen todennäköisin syin? Kun vangitsemisen edellytykset ovat käsillä, vaaditaan vielä yleensä todennäköiset syyt epäilyn tueksi. Todennäköisin syin epäily tarkoittaa sitä, että on todennäköisempää epäilyn osoittautuminen oikeaksi kuin vääräksi.… Lue lisää »
Vangitaanko minut rikoksesta epäiltynä? Tuomioistuin ei omasta aloitteestaan voi määrätä rikoksesta epäiltyä vangittavaksi. Vangitsemisvaatimuksen tekee yleensä syyttäjä, vaikka myös muulla pidättämiseen oikeutetulla virkamiehellä olisi oikeus esittää pidätettyä vangittavaksi. Vangitsemisvaatimuksesta on… Lue lisää »
Mikäli henkilö kuljettaa, ohjailee tai ohjaa moottorikäyttöistä ajoneuvoa, raitiovaunua, junaa, alusta tai ilma-alusta ilman ajo-oikeutta tai ilman vaadittavaa pätevyyttä osoittavaa lupakirjaa, katsotaan hänen syyllistyvän kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta. Kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta… Lue lisää »
Pidätys- tai vankeusaikana ei ole velvollisuutta tehdä työtä eikä osallistua muuhun laitoksen järjestämään toimintaan. Työntekoon on mahdollisuuksien mukaan varattava tilaisuus, jos vangittu sitä haluaa. Jos vanki tekee laitoksen järjestämää vankityötä,… Lue lisää »
Mikäli henkilö kuljettaa junaa tai toimii muussa junaturvallisuuteen olennaisesti vaikuttavassa tehtävässä nautittuaan alkoholia niin, että hänen verensä alkoholipitoisuus tehtävän aikana tai sen jälkeen on vähintään 0,5 promillea tai että hänellä… Lue lisää »
Rikosprosessista säädellään Suomessa lailla. Rikosprosessi pitää sisällään esitutkinnan, syyteharkkinan, oikeudenkäynnin sekä tuomion täytäntöönpanon.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua rikosoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Rikosoikeuden peruskäsitteinä toimivat rikos ja rangaistus. Rikokseksi kutsutaan laissa rangaistavaksi säädettyä tekoa tai laiminlyöntiä.
Rikesakko on kiinteä euromääräinen sakko, jonka enimmäismäärä on 200€. Rikesakkoa voidaan käyttää esim. liikennerikosten sanktiona.
Yhdyskuntapalvelu on vaihtoehtoinen ratkaisu vankeusrangaistukselle. Yhdyskuntapalvelu on ehdottoman vankeusrangaistuksen sijaan tuomittava rangaistus.
Kuulemisperiaatteen mukaan asianosaisille on varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Heillä on lisäksi oikeus saada tietoa asian käsittelystä.