Mikäli rikoksen tekijä erehtyy pitämään tekoaan sallittuna, on hän rangaistusvastuusta vapaa, mikäli erehtymistä voidaan pitää ilmeisen anteeksiannettavana johtuen kyseisen lain puutteellisesta tai virheellisestä julkistamisesta; tai, lain sisällön erityisestä vaikeaselkoisuudesta; tai,… Lue lisää »
Mikäli on olemassa vaara, että henkilö jota on syytä epäillä rikoksesta tai henkilö, joka voidaan rikoksen johdosta tuomita korvaamaan vahinko tai menettämään valtiolle rahamäärä, pyrkii välttämään sakon, korvauksen tai menetettäväksi… Lue lisää »
Mikäli kyseessä on jo aloitetun tai välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellinen puolustusteko, on tämä hätävarjeluna sallittu eikä rikoksena rangaistava, ellei puolustava teko ilmeisesti ylitä sitä, mitä voidaan kokonaisuutena arvioiden… Lue lisää »
Henkilöön kohdistuvasta etsinnästä päättää pidättämiseen oikeutettu virkamies. Poliisimies voi määräyksettä toimittaa henkilöön kohdistuvan etsinnän, mikäli asia ei siedä viivytystä. Mikäli henkilöön kohdistuva etsintä on perusteellinen, on se toimitettava tätä varten… Lue lisää »
Poliisi saa ottaa rikoksesta epäillystä henkilöstä tunnistamista, rikoksen selvittämistä ja rikoksentekijäin rekisteröintiä varten tarpeelliset sormen-, käden- ja jalanjäljet, käsiala- ja ääninäytteen, valokuvan sekä tuntomerkkitiedot eli nk. henkilötuntomerkit. Painavista rikostutkinnallisista syistä… Lue lisää »
Voiko suomalaiseen oikeuslaitokseen luottaa? Suomalaisen oikeudenhoitojärjestelmän kulmakivenä voidaan pitää hyvää oikeusturvaa. Kansalaisen perusoikeuksiin kuuluu riittävä oikeusturva. Oikeusturvalla tarkoitetaan oikeutta saada asiansa käsiteltäväksi riippumattomassa tuomioistuimessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä. Oikeuslaitos… Lue lisää »
Henkilöön kohdistuva etsintä voi olla henkilöntarkastus sen tutkimiseksi, mitä tarkastettavalla on vaatteissaan tai muutoin yllään, taikka henkilönkatsastus, joka käsittää katsastettavan ruumiin tarkastamisen, verinäytteen ottamisen tai muun ruumiiseen kohdistuvan tutkimuksen.
Henkilöntarkastus saadaan tehdä sille, jota on syytä epäillä rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta; taikka, jota on syytä epäillä lievästä pahoinpitelystä, näpistyksestä, lievästä kavalluksesta, lievästä luvattomasta… Lue lisää »
Rikoksen tekijä on syyntakeeton, mikäli hän rikoksen tekohetkellä ei kykene mielisairauden, vakavan vajaamielisyyden taikka vakavan mielenterveyden tai tajunnan ongelman vuoksi ymmärtämään tekeillä olevan tekonsa tosiasiallista luonnetta taikka oikeudenvastaisuutta, taikka mikäli… Lue lisää »
Rangaistusvastuun edellytyksenä on tekijän tahallisuus tai tuottamus, nk. syyksiluettavuus. Lähtökohtaisesti teko on vain rangaistava ainoastaan tahallisena. Tekijän katsotaan aiheuttaneen teon seurauksen tahallaan, mikäli hän joko on tarkoittanut aiheuttaa kyseisen seurauksen,… Lue lisää »
Rikosprosessista säädellään Suomessa lailla. Rikosprosessi pitää sisällään esitutkinnan, syyteharkkinan, oikeudenkäynnin sekä tuomion täytäntöönpanon.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua rikosoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Rikosoikeuden peruskäsitteinä toimivat rikos ja rangaistus. Rikokseksi kutsutaan laissa rangaistavaksi säädettyä tekoa tai laiminlyöntiä.
Rikesakko on kiinteä euromääräinen sakko, jonka enimmäismäärä on 200€. Rikesakkoa voidaan käyttää esim. liikennerikosten sanktiona.
Yhdyskuntapalvelu on vaihtoehtoinen ratkaisu vankeusrangaistukselle. Yhdyskuntapalvelu on ehdottoman vankeusrangaistuksen sijaan tuomittava rangaistus.
Kuulemisperiaatteen mukaan asianosaisille on varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Heillä on lisäksi oikeus saada tietoa asian käsittelystä.
Kehitämme Laki24 – palveluamme ja haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi!
Vastaaminen vie vain muutaman minuutin, mutta on meille arvokasta tietoa.
Vastaa asiakaskyselyymme ja voit voittaa 50€ lahjakortin K-ryhmään.