Ulkona oleva koira on pidettävä kytkettynä tai välittömästi kytkettävissä 1.3- 19.8 välisenä aikana. Maanomistaja voi kuitenkin antaa luvan koiran irtipitämiseen alueellaan. Viittä kuukautta nuorempaa tai palvelutehtävässä olevaa koiraa kiinnipitomääräys ei… Lue lisää »
Kielletyt kalastustavat määritellään kalastuslaissa. Kielletyt kalastustavat ei kuitenkaan kääntäen määritä suoraan sallittuja kalastustapoja. Kullekin kalastusalueille annettuja esim. pyyntitapaa ja -välineitä koskevia rajoituksia on lisäksi noudatettava. Kielletyt kalastustavat Kalastuksessa on kiellettyä… Lue lisää »
Rauhoitetut kalat löytyvät kalastusasetuksesta. Rauhoitus voidaan tehdä silloin kun jonkin kalalajin tai -kannan lisääntyminen vaarantuu tai heikentyneiden kantojen suojeleminen sitä edellyttää. Rauhoitus voidaan tehdä koko maata tiettyä aluetta koskevana valtioneuvoston asetuksella.… Lue lisää »
Pyydysten merkintä on tehtävä siten, että ne ovat selvästi muiden vesistössä liikkuvien havaittavissa. Seisova pyydys on pyyntiina paikalle laskettu kalanpyydys, kuten verkko, pitkäsiima, muu koukkupyydys, rysä katiska ja muu sulkupyydys.… Lue lisää »
Erätarkastaja valvoo Metsähallituksen hallinnassa olevien valtion alueiden käytön lainmukaisuutta erävalvontaan kuuluvassa laajuudessa. Erätarkastajat on sijoitettu julkisten hallintotehtävien yksikköön. Erätarkastajalla on suhteellisen laajat laissa määritellyt toimivaltuudet eränkäyntiin liittyvän rikollisuuden paljastamiseksi. Kelpoisuusehtona… Lue lisää »
Saaliintarkastusoikeus on kalastusta suorittavan viranomaisen kalastuksen valvontaan liittyvä oikeus eli toimivaltuus. Kalastusta valvovia viranomaisia ovat poliisi, rajavartiolaitos, metsähallituksen kalastusta valvovat virkamiehet (erätarkastajat) sekä hyväksytyt kalastuksenvalvojat. Tarkastusoikeus on myös valtion kalatalousviranomaisilla.… Lue lisää »
Talteenotto-oikeus sisältää oikeuden ottaa talteen kalastuksessa käytetyn pyydyksen, kalastusvälineen tai saaliin. Talteenotto-oikeus on kalastusta valvovalla viranomaisella ja hyväksytyllä kalastuksenvalvojalla. Kalastusta valvovia viranomaisia ovat poliisi, rajavartiolaitos, metsähallituksen kalastusta valvovat virkamiehet (erätarkastajat)… Lue lisää »
Yleiskalastusoikeuden rajoittaminen mahdollista ELY-keskuksen (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) päätöksellä. Päätös voi koskea määrättyllä vesialueella onkimista, pilkkimistä ja viehekalastusta. rajoittamisen perusteet ELY-keskuksen rajoituspäätös voi perustua käyttö- ja hoitosuunnitelman tavoitteiden tai kalakannan… Lue lisää »
Yleiskalastusoikeus on kaikille kuuluva oikeus. Jokaisella on oikeus veloituksetta onkia ja pilkkiä sekä kalastaa silakkaa yhdellä vavalla siimaan kiinnitetyillä pystysuunnassa liikuteltavilla koukuilla. Jokaisella alle 18-vuotiaalla ja yli 65-vuotiaalla on myös… Lue lisää »
Jokaisen 18-64 -vuotiaan, joka harjoittaa muuta kalastusta kuin onkimista, pilkkimistä tai silakan litkausta, tulee suorittaa valtiolle kalastonhoitomaksu. Muuhun kalastukseen tarvitaan eräitä merialueen yleisiä vesialueita lukuun ottamatta aina vesialueen omistajan lupa.… Lue lisää »
Rakennuksen rakentaminen on luvanvaraista, ja siihen tarvitaan rakennuslupa. Tällaisia rakennustöitä voi olla esimerkiksi vajan rakentaminen kesämökin viereen, tai kerroksen lisääminen taloon. Rakennuslupa tarvitaan myös rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamiseen, tai kun kyseessä on terveydelle mahdollisesti haitallinen muutostyö, kuten saunan rakentaminen. Pieniin rakennushankkeisiin rakennuslupaa ei välttämättä tarvita, vaan ilmoitus rakennusviranomaiselle voi riittää. Epäselvissä tilanteissa kannattaa ottaa yhteys juristiin.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua ympäristöön ja asumiseen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Jokamiehenoikeuksilla on taattu jokaiselle oikeus nauttia luonnosta ja hyödyntää sitä riippumatta alueen omistussuhteista, jolloin jokamiehenoikeuksien hyödyntäminen ei velvoita maanomistajan tai haltijan lupaa.
Kiinteistöjen omistajilla on tavanomaisen käytön aiheuttamien vaikutusten haitta ja sietämisvelvollisuus, johon sisältyvät naapurit. Kiinteistön käytöstä ei saa aiheutua naapureille kohtuutonta haittaa.
Asemakaavassa on yksityiskohtaisesti määritelty, miten aluetta tulee käyttää. Kaava osoittaa rakennusten, puistojen ja katujen sijainnin, koon ja käyttötarkoituksen, joita rakentamisessa tulee noudattaa.
Lohkominen on yksi tavallisimmista kiinteistötoimituksista. Lohkomisessa rajoitettu alue eli määräala muovataan itsenäiseksi kiinteistöksi.
Kehitämme Laki24 – palveluamme ja haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi!
Vastaaminen vie vain muutaman minuutin, mutta on meille arvokasta tietoa.
Vastaa asiakaskyselyymme ja voit voittaa 50€ lahjakortin K-ryhmään.