Laissa säännellään työntekijän palkkasaatavan turvaamisesta niissä tilanteissa, joissa työnantaja on maksukyvytön. Lakisääteinen palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen valtion varoista työnantajan konkurssin ja muun maksukyvyttömyystilanteen varalta. Kun työnantaja on… Lue lisää »
Työntekijällä, joka joutuu olemaan pois työstä sairauden tai tapaturman vuoksi, on oikeus sairausajan palkkaan. Edellytyksenä on, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, eikä siksi suoriudu työsopimuksen mukaisista tehtävistään.… Lue lisää »
Palkan vähimmäissuuruudesta säädetään työsuhteessa sovellettavassa työehtosopimuksessa. Työsopimuksella työnantaja ja -tekijä voivat siis sopia tätä suuremmastakin palkasta. Jos työsuhteessa ei tule sovellettavaksi mikään työehtosopimus, on työnantajan maksettava työntekijälle tavanomaista ja kohtuullista… Lue lisää »
Luottamusmiehelle on laissa säädetty erityinen irtisanomissuoja. Suoja koskee ainoastaan irtisanomista, joten sopimus voidaan purkaa, kuten kenen tahansa muunkin työntekijän sopimus, jos työsuhteen purkamiseen vaadittavat edellytykset täyttyvät. Erityisasema ei vaikuta myöskään… Lue lisää »
Työntekijöitä työpaikalla edustaa työehtosopimuksen perusteella valittu luottamusmies. Jos työntekijöillä ei TES:n mukaan ole oikeutta valita itselleen luottamusmiestä, he voivat valita edustajakseen luottamusvaltuutetun. Luottamusmiehenä tai – valtuutettuna toimii joku työntekijöistä, ja… Lue lisää »
Liikkeen luovutuksessa työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät luovutuksensaajalle, eli työntekijät siirtyvät automaattisesti luovutuksensaajan palvelukseen. Tämä koskee vain luovutushetkellä voimassa olevia työsuhteita. Työntekijällä ei ole oikeutta vastustaa siirtymistä esimerkiksi vaatimalla… Lue lisää »
Lain määritelmän mukaan liikkeen luovutuksesta on kyse, kun yritys, liike, yhteisö tai säätiö tai näiden toiminnallinen osa luovutetaan toiselle työnantajalle. Lisäksi edellytyksenä on, että luovutettu liike tai sen osa säilyy… Lue lisää »
Virkakäsky tai sotilaskäsky jäävät hallintolain soveltamisalan ulkopuolelle. Virkamiehen on suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä. Virkamiehen on myös noudatettava työnjohto- ja valvontamääräyksiä eli niin sanottuja virkakäskyjä. Virkakäskyäkään ei kuitenkaan… Lue lisää »
Esittelijän virkavastuu on sekä virkaan nimitetyllä virkamiehellä tai virkasuhteessa olevat viranhaltijalla. Yhteistä virkamiehille ja viranhaltijoille on, että molemmat hoitavat virkaansa virkavastuulla. Nimestään huolimatta eroa ei ole sukupuolella, vaan virkamies voi… Lue lisää »
Vahingonkorvauksen isännänvastuuperiaate käsittää lähtökohtaisesti työnantajan vastuuta työntekijän aiheuttamista vahingoista. Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 1 mom. ”Työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa.” Saman pykälän toisessa momentissa… Lue lisää »
Työsopimus päättyy yleensä irtisanomisen kautta, joko työnantajan tai -tekijän aloitteesta. Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän, tulee tiettyjä irtisanomisaikoja noudattaa. Osapuolet voivat keskenään sopia irtisanomisajasta, tai se voi perustua työehtosopimukseen. Muussa tapauksessa irtisanomisaika määräytyy lain mukaan, jolloin huomioon tulee ottaa työsuhteen kesto. Työsopimus voi päättyä myös sopimuksella, työsuhteen purkamisella tai raukeamisella.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua työoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 88 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Työnantajan yleisvelvoitteesta on säädetty työsopimuslaissa. Yleisvelvoitteen mukaisesti työnantajan on kaikin puolin edistettävä suhteitaan työntekijöihin sekä työntekijöiden keskinäisiä suhteita.
Kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa kilpailevaa toimintaa edellisen työnantajan kanssa.
Toimitusjohtajasopimus tehdään toimitusjohtajan kanssa. Tällaisessa asemassa olevaan henkilöön ei pääsääntöisesti sovelleta työsopimuslakia eikä työaika- tai vuosilomalakia.
Yhteistoimintamenettely eli YT-neuvottelu toteutuu työnantajan ja henkilöstön välillä. Neuvotteluiden aiheena ovat yleensä muutokset työvoiman vähentämisestä ja työoloista.
Kehitämme Laki24 – palveluamme ja haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi!
Vastaaminen vie vain muutaman minuutin, mutta on meille arvokasta tietoa.
Vastaa asiakaskyselyymme ja voit voittaa 50€ lahjakortin K-ryhmään.
