Selvitetäänkö kuolinsyy? Kuolinsyy pyritään aina selvittämään. Kuolleen saa haudata vasta, kun kuoleman syy on selvitetty. Lääkäri antaa luvan hautaamiseen. Ruumiille voidaan tehdä lääketieteellinen ruumiinavaus, jos tiedetään, että kuollut henkilö oli… Lue lisää »
Asevelvollisuudesta kieltäytyminen ei tarkoita maanpuolustusvelvoitteesta kieltäytymistä. Asevelvollisuus Asevelvollisuus koskee 18–60-vuotiaita miehiä. Myös naiset voivat hakea vapaaehtoisina asepalvelukseen. Asevelvollisen täytyy suorittaa varusmiespalvelus tai siviilipalvelus. Kutsuntavuonna 18 vuotta täyttävät miehet osallistuvat kutsuntatilaisuuteen.… Lue lisää »
Kenelle voidaan määrätä edunvalvoja? Edunvalvoja voidaan määrätä ihmiselle, joka ei itse kykene valvomaan omaan etuaan tai muuten hoitamaan asioitaan. Edunvalvojan voivat määrätä joko käräjäoikeus tai maistraatti. Nimensä mukaisesti edunvalvoja puolustaa… Lue lisää »
Edunvalvojan tehtävien hoitaminen tähtää kaikessa päämiehen etuun ja hyötyyn. Päämiehen omaisuus ja sen pitää pystyä käyttämään päämiehen hyväksi. Edunvalvojan tehtävien hoitaminen Edunvalvojan on hoidettava päämiehensä omaisuutta niin, että omaisuus ja sen… Lue lisää »
Edunvalvojan vapauttaminen tehtävistään tehdään, kun henkilö ei ole enää edunvalvonnan tarpeessa. Tarve voi lakata kuolemaan, paranemiseen tai täysi-ikäistymiseen. Edunvalvojan vapauttaminen Edunvalvojan määrää, edunvalvojan tehtävien hoitamista valvooa ja lopulta edunvalvojan vapauttaa… Lue lisää »
Edunvalvonnan aloittaminen Edunvalvonnan aloittaminen tapahtuu maistraatin toimesta sen jälkeen, kun sinne on tehty hakemus eduvalvonnan tarpeessa olevan henkilön edunvalvonnasta. Maistraatti selvittää edunvalvonnan tarvetta henkilön oman hakemuksen tai toisen henkilön tekemän… Lue lisää »
Edunvalvojan tehtävät kuolinpesässä ovat maistraatin valvonnan alla. Edunvalvoja huolehtii perinnönjaon toteutumisesta päämiehensä edun mukaisesti. Edunvalvojan tehtävät kuolinpesässä Edunvalvojan on osallistuttava päämiehensä puolesta kuolinpesän asioiden hoitoon. Ensimmäisenä tehtävänä edunvalvojan on otettava… Lue lisää »
Alaikäisen edunvalvoja on hänen huoltajansa. Alaikäisellä voi olla myös muu edunvalvoja kuin huoltaja, jos edunvalvonnan järjestäminen muuten on tarpeellista. Alaikäisen edunvalvoja Alaikäisen edunvalvoja on pääsääntöisesti hänen huoltajansa. Lapsen huoltaja puolestaan… Lue lisää »
Voisiko eduskunnan oikeusasiamies auttaa asiassasi? Eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävät ovat osittain päällekkäisiä valtioneuvoston oikeuskanslerin tehtävien kanssa. Myös hän valvoo laillisuutta viranomaisten toiminnassa. Viranomaisten lisäksi hänen valvontansa ulottuu muihinkin silloin, kun nämä… Lue lisää »
Onko maahanmuuttovirasto sinulle tuttu? Maahanmuuttovirasto on Suomen keskeinen maahanmuuttoviranomainen. Maahanmuuttovirasto muun muassa ratkaisee turvapaikkahakemukset ja myöntää oleskeluluvat. Maahanmuuttovirasto antaa tarkempaa tietoa ulkomaalaisten kohtelusta Suomessa. Maahanmuuttovirasto myös ensisijassa vastaa Suomen kansalaisuutta… Lue lisää »
Edunvalvontavaltakirjan kautta täysi-ikäinen henkilö, joka ymmärtää valtakirjan merkityksen ja sisällön, voi valtuuttaa itselleen edunvalvojan huolehtimaan asioistaan tulevaisuuden varalle. Edunvalvontavaltuutettu syrjäyttää yleisen edunvalvojan, kunhan valtuutettu nimenomaisesti hyväksyy tehtävän. Edunvalvontavaltakirjan tulee täyttää tietyt muotovaatimukset, ja se tulee allekirjoittaa esteettömien todistajien läsnäollessa. Valtakirjaa laatiessa onkin hyvä kääntyä asiantuntijan puoleen.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua henkilöihin ja holhoukseen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Alaikäistä ei voida tuomita rikosoikeudelliseen vastuuseen, jollei hän ole täyttänyt 15 vuotta mutta alaikäinen voidaan joutua vahingonkorvausvastuuseen aiheuttamastaan rikoksesta.
Edunvalvojana voi toimia yksityishenkilö, esim. omainen tai yleinen edunvalvoja, joka on tavallisesti valtion virkamies. Edunvalvojan määrää Digi- ja väestötietovirasto tai käräjäoikeus.
Henkilötietojen käsittelyyn tarvitaan aina suostumus, jos henkilötietoja kerätään tai halutaan luovuttaa eteenpäin esimerkiksi suoramarkkinointitarkoituksessa.
Hoitotahdon avulla potilas määrittää tahdon siitä, miten häntä tulee hoitaa. Potilaalla on itsemääräämisoikeus ja potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan.
Kehitämme Laki24 – palveluamme ja haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi!
Vastaaminen vie vain muutaman minuutin, mutta on meille arvokasta tietoa.
Vastaa asiakaskyselyymme ja voit voittaa 50€ lahjakortin K-ryhmään.