Kirkon päätöksenteko tapahtuu monella tasolla

Kirkon päätöksenteko tapahtuu monella portaalla; tässä artikkelissa esitellään kirkolliskokous, piispainkokous, kirkkohallitus ja kirkkoneuvosto. Kirkolliskokous on ylin päättävä elin Kirkon keskushallinto jakautuu usealle eri toimijalle. Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin… Lue lisää »

Kirkon hallinto evankelis-luterilaisessa kirkossa

Kirkon hallinto perustuu piispalliseen järjestysmuotoon. Piispa toimii ylimpänä pappien ja seurakuntien valvojana. Piispa tekeekin seurakuntiin nk. piispantarkastuksia. Piispalla on myös pappisvihkimis- ja tuomiovaltaa yhdessä tuomiokapitulin kanssa. Tuomiokapituli Tuomiokapituli on hiippakunnan hiippakuntavaltuuston… Lue lisää »

Kirkollisvalitus ja valitusperusteet säädellään laissa

Kirkollisvalitus on valitus, jonka voi tehdä useiden evankelisluterilaisen kirkon elinten päätöksistä. Kirkkovaltuuston, yhteisen kirkkovaltuuston, seurakunnan ja hiippakunnan vaalilautakunnan, hiippakuntavaltuuston, tuomiokapitulin ja kirkkohallituksen päätökseen sekä kirkkoneuvoston, seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkoneuvoston oikaisuvaatimuksen… Lue lisää »

Sukunimen muuttaminen avioliiton alkaessa

Kummallakin puolisolla säilyy vihittäessä hänen oma sukunimensä tai sukunimiyhdistelmänsä, jos puolisot eivät sovi asiasta toisin. Avioliiton solmimiseen liittyy kuitenkin usein sukunimen muuttaminen. Myös avioliiton aikana voi esiintyä tarve muuttaa sukunimi,… Lue lisää »

Avioero: Sukunimen muuttaminen

Muuttuuko sukunimi avioeron jälkeen? Puoliso voi avioeron jälkeen luopua aviopuolisoltaan saamastaan sukunimestä. Hän voi muuttaa nimensä takaisin siksi nimeksi, joka hänellä oli edellisen kerran naimattomana ollessaan. Nimenmuutos tapahtuu hyvin yksinkertaisesti… Lue lisää »

Adoptioneuvonta

Yksi adoptioprosessin pakollisista vaiheista on ottolapsi- eli adoptioneuvonta, jossa kartoitetaan ottolasta haluavan vanhemman/vanhempien edellytykset ja valmiudet ottovanhemmuuteen. Adoptioneuvonta toimiikin adoptioprosessin ensimmäisenä vaiheena kohti adoptiota. Miksi adoptioneuvonta on osana adoptioprosessia? Adoptioneuvonnan… Lue lisää »

Heikko ja vahva adoptio

Suomessa on olemassa kahdenlaisia otto-/adoptiolapsia riippuen siitä, milloin adoptio on tapahtunut. Heikko tai vahva adoptio ei itsessään vaikuta lapsen asemaan osana perhettä mutta perintöoikeudellisesti se vaikuttaa erinäisiin asioihin. Heikon adoption… Lue lisää »

Perintöoikeus vahvassa ja heikossa adoptiossa

Suomessa ottolapsisuhteet voidaan luokitella kahteen eri kategoriaan riippuen siitä, minä vuonna ottolapsisuhde on vahvistettu. Vuonna 2012 uudistettu adoptiolaki toi muutoksia adoptiolasten perintöoikeuteen. Uudistuksen jälkeen on ennen vuotta 1980 vahvistettuja ottolapsisuhteita kutsuttu heikoiksi… Lue lisää »

Termit tutuksi: Ottolapsi, adoptiolapsi vai kasvattilapsi?

Nykyisin termit ”ottolapsi” ja ”adoptiolapsi” tarkoittavat samaa asiaa. Heille on määritelty myös samanlaiset oikeudet. Termeistä adoptiolapsi on käytössä Adoptiolaissa. Adoptionhakija tai -hakijat ottavat adoptioprosessin hyväksymisen jälkeen adoptiolapsen omaksi lapsekseen. Adoption… Lue lisää »

Isyyden vahvistaminen kuoleman jälkeen

Onko mahdollista nostaa isyyskanne kuoleman jälkeen? Jos lapsi on kuollut, kannetta ei voi nostaa. Miehen kuoleman jälkeen tilanne on kuitenkin toinen. Isän kuolema Isyyden vahvistamista koskevan kanteen nostamisessa on säännökset isyyslaissa. Isyyden… Lue lisää »