Lahjaveron suuruuteen vaikuttaa kaksi asiaa: lahjan arvo ja lahjan saajan sukulaisuussuhde lahjan antajaan. Lahjaveron suuruus määräytyy lahjan käyvän arvon mukaisesti. Käypä arvo tarkoittaa hintaa, joka omaisuudesta todennäköisesti maksettaisiin, jos se… Lue lisää »
Velvollisuus maksaa lahjavero syntyy, kun henkilö antaa toiselle omaisuutta lahjana. Edellytyksenä on lisäksi, että lahjanantaja tai -saaja asuu lahjan antamisen aikaan Suomessa. Henkilön katsotaan asuvan Suomessa, jos hänellä on täällä… Lue lisää »
Lahjaveroa ei tarvitse maksaa, jos lahjana annetun omaisuuden arvo on alle 5000 euroa. Jos joku saa samalta henkilöltä useita eri lahjoja kolmen vuoden sisällä, lahjojen arvot lasketaan kuitenkin yhteen. Tällöin… Lue lisää »
Arvonlisäverojärjestelmään liittyy yleisen vähennysoikeuden lisäksi joitakin vähennyskieltoja. Vähennystä ei ensinnäkään saa tehdä työsuhdeasuntoihin tai henkilökunnan virkistystiloihin liittyvistä hankinnoista. Vähennys on kiellettyä, jos hankinta liittyy kiinteistöön, jota käytetään esim. verovelvollisen tai… Lue lisää »
Arvonlisäveroon liittyy vähennysjärjestelmä. Tällä pyritään estämään veron kertautuminen. Ilman vähennysoikeutta arvonlisävero kertautuisi, kun kaikki tavaran myyjät tukkumyyjästä jälleenmyyjiin maksavat arvonlisäveroa omasta myynnistään. Tällöin arvonlisävero olisi lopullisissa kuluttajahinnoissa ”moneen kertaan” ja… Lue lisää »
Yliopistot ja ammattikorkeakoulut eivät lähtökohtaisesti ole vapaita arvonlisäverovelvollisuudesta, vaan niiden tulee maksaa arvonlisäveroa liiketoiminnan muodossa harjoitetusta toiminnasta. Velvollisuus veron maksamiseen johtuu siitä, että yliopistot eivät enää nykyään ole osa valtiota,… Lue lisää »
Eräät yhteisöt ja muut liiketoiminnan harjoittajat ovat ainakin osittain vapaita arvonlisäverosta. Tällaisia ovat esimerkiksi yleishyödylliset yhteisöt, uskonnolliset yhdyskunnat sekä liiketoiminnan harjoittajat, joiden liikevaihto on tilikaudessa alle 15 000 euroa. Tällaiset… Lue lisää »
Uskonnollisia yhdyskuntia Suomessa ovat evankelisluterilainen kirkko, ortodoksinen kirkkokunta sekä muut uskonnolliset yhdyskunnat ja niiden seurakunnat. Uskonnollisten yhdyskuntien arvonlisäverokohtelu on samanlaista kuin yleishyödyllisten yhteisöjen. Uskonnollisten yhdyskuntien ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa sellaisesta… Lue lisää »
Yleishyödyllinen yhteisö on määritelty tuloverolaissa. Se on yhteisö, joka toimii yksinomaan yleiseksi hyväksi. Yhteisö voi toimia aineellisella, henkisellä, siveellisellä tai yhteiskunnallisella saralla. Yleishyödyllisiä yhteisöjä voivat siis olla esimerkiksi nuoriso- ja… Lue lisää »
Yleinen arvonlisäverokanta on Suomessa 24 %. Suurimmassa osassa tuotteista ja palveluista arvonlisäveron määrä on siis 24 % niiden hinnasta. Suomessa sovelletaan kuitenkin myös kahta alempaa verokantaa. 14 %:n verokanta Verokanta… Lue lisää »
Perintövero määräytyy perinnön suuruuden, sekä perillisen ja perittävän välisen suhteen mukaisesti. Perintöveron määrän lähtökohtana toimii perukirja, josta selviää perittävän sekä kuolinpesän velat ja varat. Kuolinpesän säästöistä jaetaan kullekkin perilliselle suhteelliset perintöosuudet. Kutakin perillistä verotetaan erikseen, ja mikäli perillisen osuus on alle 20 000 euroa, ei veroa tarvitse maksaa. Tietyissä tilanteissa on mahdollista tehdä vähennyksiä perintöverotukseen, jos perillinen on esimerkiksi alaikäinen lapsi.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua verotukseen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon
0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Laadi perunkirjoitus.
Hanki perintöverotuspäätös Verottajalta.
Selvitä perintöveron määrä ja maksu aikataulu.
Hoida kuolinpesän verojen maksu.
Kehitämme Laki24 – palveluamme ja haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi!
Vastaaminen vie vain muutaman minuutin, mutta on meille arvokasta tietoa.
Vastaa asiakaskyselyymme ja voit voittaa 50€ lahjakortin K-ryhmään.