Pääsääntönä on, että takaisinsaantia vaaditaan kanteella käräjäoikeudessa. Takaisinsaantikanne on siis konkurssista erillinen ja itsenäinen oikeudenkäynti. Normaalisti toimivaltainen tuomioistuin on vastaajan kotipaikan tuomioistuin. Vastaajalla tarkoitetaan sitä henkilöä, jota vastaan kanne on… Lue lisää »
Oikeus vaatia takaisinsaantia on konkurssipesän pesänhoitajalla. Pesänhoitaja on konkurssipesän keskeinen toimija. Hänen tehtävänään on muun muassa pesän juoksevien asioiden hoitaminen. Lisäksi pesänhoitajan lakisääteisiin tehtäviin kuuluu mm. takaisinsaantiasioiden hoitaminen. Jos pesänhoitaja… Lue lisää »
Takaisinsaantiajalla tarkoitetaan konkurssia edeltävää ajanjaksoa, jonka aikana tehtyjä maksuja voidaan saada takaisin konkurssipesään. Tätä aikaa kutsutaan myös ”kriittiseksi ajaksi”. Jos konkurssivelallinen on tällä ajanjaksolla tehnyt velkojiaan loukkaavia oikeustoimia, ne voidaan… Lue lisää »
Konkurssi on menettely, jossa velallisen koko omaisuus käytetään yhdellä kertaa hänen velkojensa maksuksi suhteellisesti kunkin velan suuruuden mukaan. Käräjäoikeus voi asettaa velallisen konkurssiin, jos hän on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön… Lue lisää »
Ulosottomiehen esteellisyys estää häntä ryhtymästä ulosottoasian täytäntöönpanoon. Ulosottomiehen esteellisyys syntyy, jos ulosottomiehellä on jokin henkilökohtainen intressi asiaan. Esteellisyyssäännösten tarkoitus on varmistaa se, että ulosottomies viranomaisena käsittelee asiaa objektiivisesti ja puolueettomasti. Jos… Lue lisää »
Alin tarjous voittaa pakkohuutokaupassa, mutta alimmalla tarjouksellakin voi olla alaraja. Puhutaan alimmasta hyväksyttävästä tarjouksesta. Alin tarjous on merkityksellinen silloin, kun huutokaupalla myydään velallisen omaisuutta velkojen kattamiseksi. Kansanomaisesti puhutaan pakkohuutokaupasta. Alimmalla hyväksyttävällä… Lue lisää »
Konkurssipesään voidaan määrätä tuomioistuimen päätöksellä yksi tai useampi pesänhoitaja. Varsinkin laajoihin ja yleisesti ottaen hankalempiin konkurssipesiin on mahdollista määrätä useampia pesänhoitajia selvittämään konkurssipesää. Mikäli pesänhoitajia on useampia, he voivat keskenään… Lue lisää »
Kuka voi hakea kuolinpesän konkurssia? Kuolinpesän konkurssia voi hakea kuolinpesän osakas, kuolinpesään määrätty pesänselvittäjä taikka kuolinpesän velkoja. Kuolinpesän konkurssia haetaan vainajan viimeisen kotipaikan käräjäoikeudesta. Kuolinpesän osakkaista jokainen yksin voi tehdä… Lue lisää »
Osakkailla ei konkurssin alettua ole enää puhevaltaa pesän selvitystä koskevissa asioissa. Osakkaat menettävät määräysvaltansa kuolinpesän omaisuuteen ja konkurssipesään määrätään pesänhoitaja. Osakkaat eivät joudu henkilökohtaiseen vastuuseen vainajan veloista, jos he luovuttavat… Lue lisää »
Konkurssipesään katsotaan kuuluvaksi kaikki se omaisuus, joka velallisella on konkurssin alkaessa. Lain mukaan pesään kuuluu myös omaisuus, joka sinne saadaan palautettua takaisinsaantisäännösten perusteella. Konkurssipesän varallisuutta on luonnollisesti myös pesän harjoittamasta… Lue lisää »
Yrityssaneerauksen edellytyksenä on yrityksen maksukyvyttömyys, tai uhkaava maksukyvyttömyys, joka on velkasaneerauksella mahdollista eheyttää. Näin ollen yrityssaneerausta ei voida aloittaa esimerkiksi tilanteissa, joissa on todennäköistä että saneeraus palauttaisi maksukyvyn vain lyhytaikaisesti, tai joissa on epätodennäköistä, että velallinen selviytyisi saneerauksesta aiheutuvista kustannuksista. Saneerausmenettely aloitetaan velkojien tai velallisen hakemuksesta, jonka vahvistaa käräjäoikeus.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua ulosottoon, konkurssiin ja velkajärjestelyihin liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 88 mikäli tarvitset apua kysymyksiisi.
Konkurssi on menettely, jossa maksukyvyttömän velallisen ja hänen kaikkien velkojiensa taloudelliset suhteet selvitetään. Tällöin velallisen koko omaisuus siirtyy konkurssipesälle velkojien hallittavaksi.
Jotta velkoja saa velkansa ulosoton kautta maksettavaksi, on hänellä oltava sitä hakiessaan ulosottoperuste. Yleisin ulosottoperuste on tuomioistuimen päätös riita- tai rikosasiassa.
Ulosottomiehenä toimii virkamies, jonka tehtävänä on panna täytäntöön tuomioistuimen ratkaisut ja periä sellaiset saatavat, joiden suoritus on laiminlyöty.
Saneerausmenettelyssä pyritään turvaamaan yrittäjän taloudellinen jatkuvuus. Sitä käytetään, kun yrityksen olisi mahdollista saneerauksen avulla tervehtyä ja velkojien saavan saatavilleen parempi suoritus kuin konkurssissa.
Kehitämme Laki24 – palveluamme ja haluaisimme kuulla sinun mielipiteesi!
Vastaaminen vie vain muutaman minuutin, mutta on meille arvokasta tietoa.
Vastaa asiakaskyselyymme ja voit voittaa 50€ lahjakortin K-ryhmään.