Perukirja mielletään yleensä yksinkertaisena asiakirjana, jossa listataan vainajan varat ja velat. On totta, että perukirja on käytännössä ”perintöveroilmoitus”, johon kerätään tiedot vainajan omaisuudesta ja jonka perusteella Verohallinto määrää perintöverot perillisille.… Lue lisää »
Perunkirjoitusta sanotaan usein vainajan veroilmoitukseksi. Perintöverot määrätäänkin perukirjan perusteella. Siksi perukirjassa luetteloidaan vainajan varat ja velat sekä kuolinpesän velat. Mikäli vainaja on kuollessaan naimisissa tai ositusta ensin kuolleen puolison jälkeen… Lue lisää »
Mikä on perunkirjoitus? Läheisen kuoleman hetkellä tuntuu usein kuormittavalta alkaa selvittää asioita, joihin ei ole mahdollisesti koskaan aikaisemmin törmännyt. Suomessa kuoleman jälkeen on kuitenkin aina tehtävä perunkirjoitus ja se edellyttää… Lue lisää »
Suurin osa suomalaisista ei varmasti ole koskaan kuullutkaan sellaisesta käsitteestä kuin avoehto. Avoehto on hengeltään samanlainen kuin avioehto eli sillä voidaan sopia siitä, miten yhdessä omistettu omaisuus jaetaan, jos lähdetään… Lue lisää »
Avioliitto vaikuttaa lain silmissä moneen asiaan. Moni ei välttämättä avioituessaan ole edes tietoinen siitä, kuinka paljon avioliitto saattaa muuttaa asioita omaan henkilökohtaisen elämään liittyen. Mihin kaikkeen avioliiton solmiminen sitten vaikuttaa? … Lue lisää »
Avioehto ja testamentti ovat kaksi erillistä asiakirjaa, joilla kummallakin on omat tehtävänsä. Avioehtosopimuksella sovitaan siitä, kuinka omaisuus jaetaan aviopuolisoiden kesken, kun avioliitto päättyy. Testamentilla puolestaan määrätään siitä, kuinka perittävän omaisuus… Lue lisää »
Avioehto voidaan laatia sekä avioeron että kuoleman varalle. Kuoleman varalta voimassa olevalla avioehdolla on merkittävä vaikutus siihen, mitä omaisuutta ensiksi kuolleen puolison kuolinpesään kuuluu. Sen vuoksi avioehdon sisältö vaikuttaa aivan… Lue lisää »
Perunkirjoituksen lisäaika haetaan verottajalta silloin, kun perunkirjoitusta ei ehditä toimittaa kolmen kuukauden kuluessa perinnönjättäjän kuolemasta. Perunkirjoitus on tärkeä toimenpide, johon kuuluu monia vaiheita perinnönjättäjän perillisten, varojen ja velkojen selvittämiseksi. Vaikka… Lue lisää »
Vaikuttaako keskinäinen testamentti lakiosaan? Keskinäinen testamentti ja lakiosa voivat olla ristiriitaisia oikeuksia kuolinpesässä. Keskinäinen testamentti ei saa loukata lakiosaa. Keskinäinen testamentti tarkoittaa henkilöiden välistä testamenttia, jossa määrätään, että ensiksi kuolleen… Lue lisää »
Ennakkoperintö on vainajan elinaikanaan rintaperilliselle antama lahja, joka otetaan huomioon perinnönjaossa, paitsi jos perittävä on määrännyt, että lahjaa ei ole pidettävä ennakkoperintönä. Tällainen lahja voidaan kuitenkin ottaa huomioon suosiolahjana lakiosia laskettaessa (ks. lisää… Lue lisää »
Lakiosa on aina puolet perintöosasta. Vain rintaperillisellä on oikeus lakiosaan. Perinnönjättäjä voi testamentilla pienentää lakiosaa tai sulkea rintaperillisen pois perinnöstään. Tällöin rintaperillinen ei saa automaattisesti lakiosaansa, vaan hänen on esitettävä sitä koskeva lakiosavaatimus.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua perhe- ja perintöoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymykseesi.
Ole yhteydessä henkilöön, joka on kykenevä toimimaan pesänjakajana tai auttamaan pesänselvityksessä/-jaossa.
Selvitä onko vainaja tehnyt testamenttia sekä järjestele muut tärkeät paperit kuntoon. Toimita ne pesänjakajalle.
Pesänjakaja toimittaa mahdollisen osituksen tai omaisuuden erottelun.
Perunkirjoituksen jälkeen pesänjakaja toimittaa Verohallinnolle perukirjan, joka toimii perintöverotuksen pohjana.
