Perinnön jakaminen tehdään sen jälkeen, kun pesän velat on maksettu, saatavat kotiutettu, osakkaat määritelty sekä kuolinpesä muutoinkin selvitetty. Perinnön jakaminen tehdään perintökaaren säätelemissä puitteissa. Perinnönjako voidaan tehdä sopimusjakona tai toimitusjakona.… Lue lisää »
Kuolinpesän varojen jako tapahtuu perinnönjaon yhteydessä. Kuolinpesän varoja voidaan jakaa osakkaille myös osittaisesti siten, ettei kaikkia jaeta kerralla. Kuolinpesän osakkaat päättävät keskenään siitä, miten kuolinpesän varat jaetaan. Kuolinpesän varoihin kuuluu… Lue lisää »
Kuolinpesäosuuden ulosotto voi kohdistua perillisen saamaan perintöön, mutta ulosottoa ei voi tehdä, jos perillinen luopuu perinnöstä tehokkaasti. Ulosottovelallisen saamat ns. ylimääräiset tulot ovat ulosmitattavissa siten kuin ulosottokaaressa tarkemmin säädetään. Normaalitilanteessa kuolinpesän osakkaan perintö on… Lue lisää »
Hallintaoikeustestamentti ja lakiosa voivat olla ristiriitaisia oikeuksia toisiinsa nähden. Miten menetellään, jos molemmat oikeudet pitäisi ottaa huomioon perinnönjaossa. Hallintaoikeustestamentti Hallintaoikeustestamentilla omaisuuden hallintaoikeus siirretään testamentin saajalle. Omistusoikeus ei siis siirry testamentin saajalle,… Lue lisää »
Voiko testamentista luopua vai onko se pakko vastaanottaa? Testamentinsaaja voi luopua sekä yleistestamentista että tiettyä omaisuutta koskevasta legaatista. Luopumista koskevat samat säännöt kuin lakimääräisestä perinnöstä luopumista. Luopumisen tehokkuus riippuu siten… Lue lisää »
Mitä yleistestamentti tarkoittaa? Yleistestamentti eli yleisjälkisäädös on testamentti, jolla perittävä määrää jäämistöstään yleisluontoisesti tai kokonaisuutena ilman, että testamentti koskisi jotain tiettyä omaisuutta. Samassa testamenttiasiakirjassa voi olla useita testamenttitahdonilmaisuja, joista osa… Lue lisää »
Miten tehdä rintaperillinen perinnöttämäksi? Testamentti on asiakirja, jossa ilmoitetaan määräys ja peruste, joilla tehdään rintaperillinen perinnöttömäksi. Lain nojalla rintaperilliselle kuuluu lakiosa kuolleen vanhempansa perinnöstä. Lähtökohtaisesti rintaperillisen oikeutta lakiosaan ei voida tehokkaasti… Lue lisää »
Erityisjälkisäädös on virallinen nimitys erityistestamentille eli legaatille. Erityisjälkisäädös määrää perinnöksi jäävästä omaisuudesta vain rajatulta osalta, ei koko omaisuudesta. Erityisjälkisäädöksen olemus Erityisjälkisäädöksellä tarkoitetaan testamenttia, jolla testamentintekijä määrää jostakin tietystä omaisuudestaan taikka tietystä rahamäärästä… Lue lisää »
Jos testamentin tekijä ei sairauden tai muun pakottavan syyn vuoksi pysty tekemään testamenttia laissa säädettyjen muotovaatimusten mukaisesti, on mahdollista tehdä suullinen hätätilatestamentti. Suullinen hätätilatestamentti Jos testamentin tekijä ei sairauden tai… Lue lisää »
Testamentin hyväksyminen ja lakiosa vaikuttavat toisiinsa. Testamentin hyväksyminen on tapa luopua perinnöstä. Testamentin hyväksymisellä tarkoitetaan kirjallista hyväksymistä. Pelkkä suullinen myötäily tai muuten vaan positiivinen suhtautuminen tehtyyn testamenttiin ei ole testamentin… Lue lisää »
Lakiosa on aina puolet perintöosasta. Vain rintaperillisellä on oikeus lakiosaan. Perinnönjättäjä voi testamentilla pienentää lakiosaa tai sulkea rintaperillisen pois perinnöstään. Tällöin rintaperillinen ei saa automaattisesti lakiosaansa, vaan hänen on esitettävä sitä koskeva lakiosavaatimus.
Soita Laki24:n tarjoamaan lakipuhelimeen ja lakimiehemme auttavat sinua perhe- ja perintöoikeuteen liittyvissä asioissa. Ota yhteyttä numeroon 0600 111 31 mikäli tarvitset apua kysymykseesi.
Ole yhteydessä henkilöön, joka on kykenevä toimimaan pesänjakajana tai auttamaan pesänselvityksessä/-jaossa.
Selvitä onko vainaja tehnyt testamenttia sekä järjestele muut tärkeät paperit kuntoon. Toimita ne pesänjakajalle.
Pesänjakaja toimittaa mahdollisen osituksen tai omaisuuden erottelun.
Perunkirjoituksen jälkeen pesänjakaja toimittaa Verohallinnolle perukirjan, joka toimii perintöverotuksen pohjana.
