Laskennallinen ja reaalinen jako

Miten perinnönjako pelkistettynä menee? Perinnönjako sisältää kaksi puolta, laskennallisen jaon ja reaalisen jaon. Lähtökohta on lakimääräinen perimysjärjestys, joka osoittaa jäämistön jako-osakkaat. Kun vielä otetaan huomioon mahdollinen testamentti, voidaan määrittää kunkin… Lue lisää »

Epäsuhtainen perinnönjako

Mitä jos perinnönjako on epäsuhtainen? Lähtökohtana perintökaaren perinnönjakosäännöksissä on sukulaisuuteen perustuva tasajako. Jos joku perillisistä liiaksi luopuu osuudestaan toisen hyväksi, voi kysymyksessä olla lahja ja sovellettavaksi voi tulla jopa kahdenkertainen… Lue lisää »

Perinnön vastaanottaminen sen vanhentumatta

Milloin perintö on vastaanotettava, ettei se vanhene? Oikeus perintöön tai testamenttiin syntyy yleensä perittävän kuolinhetkellä. Perintö- tai testamenttisaannon täyttyminen samoin kuin konkreettisen verovelkasuhteen syntyminen edellyttää saajalta kuitenkin aktiivisuutta. Oikeus perintöön… Lue lisää »

Perinnön vanhentumisen seuraukset

Mitä perinnön vanhentumisesta seuraa? Perintöoikeuden vanhentumisesta seuraa, että perinnönsaaja menettää kaikki oikeutensa perintöön ja perintö menee sille, joka olisi perinyt siinä tapauksessa, että perillinen olisi kuollut ennen perittävää. Sijaantulo noudattaa… Lue lisää »

Perinnön vanhentumisen estäminen

Miten perinnön vanhentuminen estetään? Perillisen tai testamentin saajan tulee perintö- tai testamenttisaannon vanhentumisen uhalla saattaa oikeutensa voimaan. Vanhentumisaika on suhteellisen pitkä, kymmenen vuotta perittävän kuolemasta. Oikeus voi kuitenkin hakemuksesta määrätä… Lue lisää »

Perintövero vältetään antamalla luopumisilmoitus

Mitä jos minulle määrätätään perintövero, vaikka en aio ottaa perintöä vastaan? Perintöoikeuden menetys passiivisuuden perusteella edellyttää oikeuteensa vetoamatta jättävältä täydellistä passiivisuutta perinnön jakautumisesta ja perinnönsaajista. Tällöin ei myöskään perintöverovelkasuhdetta synny.… Lue lisää »

Perintöverovelvollisuus

Milloin syntyy velvollisuus maksaa perintöveroa? Vero-oikeudellisesti perinnönjättäjän omaisuus siirtyy perillisille ja testamentinsaajille perinnönjättäjän kuolinhetkellä. Perintö- ja lahjaverolain mukaan velvollisuus suorittaa perintöveroa alkaa perinnönjättäjän kuolinhetkellä. Kysymyksessä on ns. abstrakti verovelkasuhde. Perintöveroprosessi… Lue lisää »

Perittävän läheinen voi saada valtion perinnön

Voiko perittävän läheinen saada valtion perimän omaisuuden? Valtio perii ilman lakimääräisiä perillisiä kuolleen henkilön, joka ei testamentilla ole omaisuudestaan muuta määrännyt. Valtiokonttori voi luovuttaa saamansa perinnön perittävän läheiselle, jos se… Lue lisää »

Hallintaoikeusvähennys ja perintöverotus

Hyväksytäänkö hallintaoikeusvähennys perintöverotuksessa? Jos leski perukirjassa tai erillisessä asiakirjassa on ilmoittanut käyttävänsä lakimääräistä oikeuttaan hallita jäämistöön kuuluvaa asuntoa ja asuntoirtaimistoa, vähennetään hallintaoikeuden pääoma-arvo perintöverotuksessa jäämistön arvosta. Muun jäämistöomaisuuden kuin asunnon… Lue lisää »

Velvollisuus maksaa perintöveroa

Kuka on velvollinen maksamaan perintöveroa? Suomessa on käytössä ns. perintöosuusverojärjestelmä, jonka mukaan kukin perillinen maksaa perintöveron omasta osuudestaan jäämistöön. Velvollisuus suorittaa perintöveroa alkaa perittävän kuolinhetkellä. Vasta perukirjaan pohjautuvassa verotusmenettelyssä kuitenkin… Lue lisää »